Kuntaliitto teetätti konsulttiyrityksellään selvityksen hankintalain uudistamisesta. Sen mukaan kuntia uhkaavat isot lisäkustannukset.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Henri Kärkkäinen, Outi Järvinen
Kuntaliitto vastustaa voimakkaasti hallituksen ajamaa hankintalain uudistusta.
Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG on tehnyt Kuntaliitolle selvityksen, jossa kunnat arvioita mahdollisen lakiuudistuksen muutoskustannusvaikutuksia.
Jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset, selvitys arvioi.
Kuntaliitto järjesti tänään asiasta tiedotustilaisuuden. Siinä kerrottiin, että selvitykseen osallistuneet pienet kunnat arvioivat itse lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa/asukas ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 €/asukas.
Esimerkiksi Toivakan osalta kustannus olisi 940 euroa asukasta kohti kunnan oman arvion mukaan.
Lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia selvitettiin 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa.
Kuntaliiton tiedotteessa muistutetaan, että julkisuudessa on mainittu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos. Jos nämä poikkeukset toteutuvat, koko maan kattava muutoskustannus olisi selvityksen mukaan noin 455 miljoonaa euroa.
”Pitäisi vähän miettiä”
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiivisti tiedotustilaisuudessa kuntien olevan erityisen huolissaan hallituksen esityksen kirjauksesta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluita omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.
Karhunen ei kiistänyt sitä, että kunnat olisivat yrittäneet myös kiertää hankintalain henkeä minimaalisilla omistusosuuksilla. Karhusen mukaan Kuntaliitossa ymmärretään myös tavoite tehostaa julkisia hankintoja sekä yrittäjyyden edistämisen vahvistaminen.
Silti uudistuksen ei uskota tuovan säästöjä.
– On hyvä, että hankintoja yritetään tehostaa, mutta nyt aika aika monta miljoonaa sellaisia kustannuksia, jotka johtuvat ihan puhtaasti hallituksen toimista. Näitä pitäisi vähän miettiä, että kannattaako, Karhunen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Karhunen painotti, että Kuntaliitto on nyt selvittänyt nimenomaan muutoskustannuksia. Hänen mukaansa valtion olisi korvattava ne kunnille.
Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä puhui tiedotustilaisuudessa mahdottomista riskeistä, mikäli hankintalain uudistus toteutuu kaavaillusti.
– Toimintavarmuus ja turvallisuus kärsivät hyvinkin valtavasti.
”Hinnat karkaavat”
Kuntaliitto nostaa tiedotteessaan esiin myös kantaa, jonka mukaan ICT-sidosyksiköiden purkaminen olisi turvallisuusriski.
Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa.
– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo tiedotteessa.
Keskeisimpiä kuntien vastustusargumentteja hankintalain uudistuksessa ovat Kuntaliiton mukaan toimivien in house -järjestelyjen purkaminen, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään, uudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka sekä huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.
FCG:n selvitykseen osallistuivat Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.
”Välttämätön kirittäjä”
Hallitus on tehnyt kriittisen lausuntopalautteen pohjalta tiettyjä muutosesityksiä hankintalakiin, josta odotetaan esitystä eduskuntaan marraskuun lopussa.
10 prosentin omistussäännöstä hallitus ei ole kuitenkaan poikkeamassa. Matias Marttisen Helsingin Sanomille kertoman mukaan siitä voisivat jatkossa poiketa vain sellaiset julkisesti omistetut yksiköt, jotka on perustettu ”yleisen edun vuoksi tuottamaan lakisääteistä palvelua tai siihen liittyvää tietojärjestelmää”.
Työministeri Matias Marttinen (kok). TIINA SOMERPURO
Elinkeinoelämä ajaa läpi hankintalain uudistusta. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien mukaan kyseessä on mittava ja tarpeellinen markkinoiden uudistus, joka vahvistaa kilpailua, tervehdyttää julkista taloutta ja tukee terveiden julkisten markkinoiden kehittymistä.
– Hankintalain uudistus on välttämätön kirittäjä suomalaisille markkinoille. Uudistus tukee sekä julkisen talouden kestävyyttä että yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Erityisen tärkeää on, että uudistus avaa pk-yrityksille nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuun ja tuoda parempia ratkaisuja julkisen sektorin käyttöön”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on sanonut.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.
Työministeri Matias Marttinen on kertonut uskovansa uudistuksen tuovan työtä ja verotuloja sinne missä hankintoja tehdään. Hänen mukaansa tällä hetkellä paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset eivät pääse hankintoihin kunnolla mukaan.