Tähän asti Lemmon-komeetan on voinut nähdä kiikarien avulla, Ursa kertoo.

Komeetta Lemmon eli C/2025 A6 kuvattuna Tervakoskella syyskuussa. Paljain silmin komeetta näyttää himmeämmältä. Ursa/Petri Kuossari

Suomen taivaalla voi näihin aikoihin eli lokakuun lopulla ja marraskuussa nähdä pyrstötähden paljain silmin, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kertoo.

Komeetta C/2025 A6 eli Lemmon on ollut näkyvissä Suomen taivaalla jo alkukuusta, mutta niin himmeänä, että sen näkemiseksi on tarvittu kiikarit tai kaukoputki.

Lokakuun 10. päivä komeetta saavutti 5 magnitudin rajan, jolloin se alkoi erottumaan paljaalla silmällä. Ursa arvioi, että komeetta saavuttaa marraskuussa kirkkaudeltaan 4 magnitudin rajan.

Tähtitieteessä magnitudilla mitataan komeetan kirkkautta. Mitä pienempi luku, sitä kirkkaampi komeetta.

Alunperin komeetan arvioitiin saavuttavan 3 magnitudin rajan. Ursan mukaan sen voi edelleen erottaa paljaalla silmällä, mutta kiikarit kannattaa pitää mukana.

Näin löydät

Lemmon pysyttelee aluksi horisontin yllä koko yön. Illalla se näkyy länsiluoteen suunnalla, keskiyöllä pohjoisessa ja aamulla koillisessa. Korkeimmillaan lemmon on pimeällä ilta- ja aamutaivaalla.

Aamutaivaalla Lemmon laskee päivä päivältä alemmas ja katoaa aamun sarastukseen lauantain tienoilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lemmon on saanut nimensä löytöobservatorionsa, kuvassa näkyvän Mount Lemmonin observatorion mukaan. AOP

Parasta havaintoaikaa ovat illat suunnilleen 20.10.–5.11. välisenä aikana. Ajankohta on Suomessa pilvinen, joten kirkkaat säät kannattaa hyödyntää. Marraskuun alussa komeetta alkaa laskemaan myös iltataivaalla.

Komeetoissa voi tapahtua äkillisiä purkauksia jolloin ne kirkastuvat, tai ne voivat hajota kappaleiksi. Siksi kirkkauden kehitystä on vaikea ennustaa.

– Lokakuun 20. päivän tienoilla kirkas oranssinvärinen Arcturus-tähti on hyvä lähtökohta etsinnälle, komeetta löytyy sen yläpuolelta, komeetta-asiantuntija Veikko Mäkelä kertoo Ursan tiedotteessa.

Lemmon näkyy lähes yhtä hyvin sekä etelässä että pohjoisessa Suomessa. Varmin tapa löytää komeetta on käyttää sähköistä tähtikarttaa, joka löytyy Ursan tiedotteen yhteydestä.

LUE MYÖSC/2025 A6 (Lemmon)

Lemmon saapuu aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa. Komeetta on kotoisin niin kutsutun hajanaisen kiekon alueelta. Siellä Aurinkoa kiertää massoittain pääasiassa jäisiä kappaleita.

Lemmon kävi lähellä Aurinkoa viimeksi 1 350 vuotta sitten. Kun se tänä vuonna ohittaa Auringon, sen rata muuttuu hieman. Lemmon tulee palaamaan aurinkokunnan sisäosiin ”jo” 1 150 vuoden kuluttua.

Lemmon on saanut nimensä löytövuotensa ja -obseravtorionsa mukaan. Nimi viittaa yhdysvaltalaiseen Mount Lemmonin observatorioon. Komeetta löydettiin siellä 3.1.2025. A6 tulee siitä, että Lemmon oli vuoden kuudes löydetty komeetta.

Komeetanytimet ovat hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä Aurinkoa. Ympärille kehittyy pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi.

Auringon lähelle tulleita ja aktiivisiksi muuttuneita komeettoja kutsutaan usein myös pyrstötähdiksi. Niillä on usein kaksi erillistä, hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä – kellertävä pölystä muodostunut pyrstö ja sinertävä, ionisoituneesta kaasusta muodostunut pyrstö.

Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää.

Lähde: Ursa