Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset olivat esimerkiksi talous- ja yrityselämälle voimavara ja mahdollisuus. Nyt on toisin.
Avaa kuvien katselu
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisilla on mahdollisuus hakea sekä Venäjän että Suomen passia. Kuva: Lioubov Shalygina / Yle
18:32•Päivitetty 19:13
Juttu tiivistettynä
- Kaksoiskansalaiset yrittäjät ovat nyt EU:n Venäjän vastaisen pakotepolitiikan kohteita.
- Historiantutkija Simo Mikkonen huomauttaa, että kaksoiskansalaisuuden tulkintoja on muutettu merkittävästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
- Europarlamentaarikko Merja Kyllönen vaatii tapauskohtaisia arviointeja, erityisesti niille kaksoiskansalaisille, joilla ei ole kontakteja Venäjälle.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa yrittäjinä toimivat kaksoiskansalaiset nähtiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan mahdollisuutena.
He olivat sillanrakentajia, joiden avulla Venäjän-markkinoita ja taloudellista yhteistyötä rakennettiin.
Moni Suomessa asuvista kaksoiskansalaista on yrittäjiä, jotka uskoivat aina EU-pakotteisiin saakka toimivansa samoilla ehdoilla kuin muut suomalaiset yrittäjät.
Nyt tilanne näyttää aivan toiselta: yksittäisistä pienistäkin yrittäjistä on tullut Euroopan unionin Venäjän vastaisen pakotepolitiikan kohteita.
Näin kävi esimerkiksi Metsähallituksen kilpailutuksessa menestyneelle itäsuomalaiselle yrittäjälle. Yle on kertonut, että Metsähallitus perui sovitun urakan kaksoiskansalaisuuden vuoksi.
Nuori itäsuomalainen yrittäjä kertoo, kuinka iso urakka jäi lopulta saamatta kaksoiskansalaisuuden vuoksi. Toimittaja Jonna Karjalainen / Yle, kuvaus ja editointi Timo Sihvonen / YleTutkija: On tapahtunut täyskäännös
Itä-Suomen yliopiston sosiokulttuurisen muistamisen professori Simo Mikkonen toteaa, että viime vuodet Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuutta on tulkittu enimmäkseen turvallisuusnäkökohdista.
Mikkonen on historiantutkija, joka on tutkimustyössään tarkastellut Venäjän ja Suomen suhdetta, rajaa, liikkuvuutta sekä suomalaisten ja venäläisten kulttuurista kohtaamista.
Naapurimaiden suhde on vaihdellut, ja sen ovat joutuneet kokemaan erityisesti maahan muuttaneet. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen on ollut tällainen merkittävä muutos.
Mikkonen vertaa Suomen nykyistä tilannetta Venäjän hyökkäyssotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Siihen verrattuna nykyinen kaksoiskansalaisuuden tulkinta on täyskäännös.
– Meillä oli valtavasti taloudellisia yhteyksiä Venäjälle. Yrityksiä, jotka hyötyivät avoimesta rajasta. Kaksoiskansalaisuus kytkeytyi osin tähän tilanteeseen, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Simo Mikkonen toimii Itä-Suomen yliopistossa sosiokulttuurisen muistamisen professorina. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Historiantutkijana Mikkonen muistuttaa, että Venäjältä Suomeen tullutta väestöä on pidetty uhkana ennenkin.
Esimerkiksi Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen tuli paljon vallankumousta paenneita venäläisemigrantteja, ja heitä pidettiin sotien välisenä aikana turvallisuusuhkana. Heistä tuli kuitenkin suhteellisen pian osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomeen syntyi esimerkiksi yrityksiä, joiden perustajat olivat emigrantteja.
Paluuta siihen, miten Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus ymmärrettiin vielä vuonna 2014, on Mikkosen mukaan vaikea tänään kuvitella. Tilanne on vaikea erityisesti yllättäen pakotteiden kohteeksi joutuneille.
– Se että henkilö tulkitaan automaattisesti turvallisuusuhaksi tai talouspakotteiden kohteeksi, herättää tietysti kysymyksen reiluudesta, Mikkonen sanoo.
Kaksoiskansalaisuuden tulkinta liittyy Mikkosen mukaan myös siihen, miten Venäjällä on jo 15 vuoden ajan määritelty uudelleen historiaa. Kun Putin palasi presidentiksi 2012, valtaa ryhdyttiin keskittämään, kontrolloimana julkista keskustelua ja tukahduttamaan kansalaisyhteiskuntaa.
Mikkosen mukaan autoritäärinen Venäjä pitää myös tiukasti kiinni kansalaisistaan.
– Venäjän kansalaisuudesta eroon pääseminen on tehty erittäin vaikeaksi, hän toteaa.
Kaksoiskansalaiset Suomessa
Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 184 838 kaksoiskansalaista.
Suurin ryhmä ovat Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset.
Heitä oli Suomessa vuoden 2024 lopussa 41 037.
Lähde: Tilastokeskus
Merja Kyllönen toivoo, että EU kohtuullistaa tilannetta
Kaksoiskansalaisten tilanne keskusteluttaa myös Euroopan parlamentissa, kertoo itäsuomalainen europarlamentaarikko ja parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Merja Kyllönen (vas.).
Kyllösen mukaan keskustelua on käyty EU:n parlamentin ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvien parlamentaarikkojen kesken. Herätteenä on ollut kansalaispalaute ja kaksoiskansalaisten kohtaamat kohtuuttomat pakotetapaukset Suomessa ja muissa EU-maissa.
– Sitä käydään erityisesti sellaisten kaksoiskansalaisten osalta, jotka ovat sitä vain vanhempiensa kautta, ja joilla ei ole mitään suoraa kontaktia Venäjään, Kyllönen sanoo.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoo, millaista keskustelua Venäjän kaksoiskansalaisista käydään europarlamentissa.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Kuva: Timo Sihvonen / Yle, Video: Timo Hytönen / Yle
Kyllösen mielestä varsinkin tapaukset, joissa suoraa kytköstä Venäjään ei ole, tulisi tutkia tapauskohtaisesti. Nyt esimerkiksi Suomessa kaksoiskansalaisuus voi johtaa siihen, että tuomitaan automaattisesti EU:n pakotteiden kohteeksi.
– Iso kysymys on, voidaanko kaksoiskansalainen katsoa automaattisesti Venäjä-mieliseksi.
Kyllösen mielestä esimerkiksi juuri talouspakotteiden kohteeksi joutuminen on kohtuutonta sekä ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteiden ja jopa ihmisoikeuksien kanssa.