Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Suuryrityksillä ja valtioilla on ennennäkemätön kyky valvoa kansalaisia. On palattava alkuaikojen internetin ihanteisiin, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Joona-Hermanni Mäkinen

Avaa kuvien katselu

Kuva: Laura Railamaa

17.2.2020 6:45•Päivitetty 20.2.2020 12:10

Kolmekymmentä vuotta sitten internetin perustukset oli valettu, mutta se oli liian vaikeakäyttöinen suurelle yleisölle. Tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee kehitti ratkaisuksi www-järjestelmän, ja viestinnän vallankumous käynnistyi.

Yksikään kaupallinen ratkaisu ei pystynyt kilpailemaan Berners-Leen keksinnöllä. Internetin käyttäjämäärät kasvoivat räjähdysmäisesti ja uudelle teknologialle asetettiin valtavia odotuksia. Sen uskottiin ruokkivan luovuutta, uudistavan demokratiaa ja kirittävän maailmantalouden uuteen kulta-aikaan.

Varhaisesta internetistä muotoutui eräänlainen kokeellinen utopia, jossa tieteet ja taiteet kukoistivat. Kiinnostavia linkkejä jaettiin keskustelupalstoilla, joita syntyi tutkimuksen ja harrastusten ympärille. Uutta teknologiaa ei osattu vielä kaupallistaa.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin internet on kasvanut pahasti kieroon. Niinkin arvovaltainen taho kuin Berners-Lee itse kutsuu nykyistä nettiä ihmisvastaiseksi ja pitää syypäänä koko poliittistaloudellista järjestelmää – suuryrityksiä, valtioita ja yksisilmäistä voitontavoittelua. Mitä oikein tapahtui?

Kiinassa otettiin käyttöön sosiaalisen pisteytyksen valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan kansalaisten “luotettavuus”.

Internetin jättiläiset rakensivat liiketoimintansa mainonnan ja käyttäjien urkkimisen varaan varaan. Samalla Yhdysvaltain sisäinen tiedustelupalvelu NSA alkoi rakentaa globaalia ja salaista kansalaisten joukkovalvontajärjestelmää. Kiinassa otettiin käyttöön sosiaalinen pisteytys, jolla varmistetaan kansalaisten “luotettavuus”.

Kun internet kasvoi suureksi, yritysten omistus keskittyi rajusti. Markkinoita valmiiksi hallitseva Facebook sai hiljattain Yhdysvaltain viranomaisilta jopa luvan ostaa vahvimmat kilpailijansa Instagramin ja Whatsappin itselleen. Tutkijat alkoivat puhua digitaalisesta feodalismista eli uuden ajan maaorjuudesta.

Älypuhelin ja sosiaalinen media osoittautuivat erittäin koukuttavaksi yhdistelmäksi, eikä se ole sattumaa. Sosiaalinen media on suunniteltu pitämään silmäparit ruudun edessä mahdollisimman pitkään. Käyttäjistä kerätään mainosprofiileihin kaikki mahdollinen tieto, jolla taotaan miljardien eurojen voittoja.

Valtioiden kyky valvoa ja kontrolloida kansalaisiaan on ennennäkemätön, ja ne tekevät läheistä yhteistyötä teknologiajättien kanssa.

Vaikutuksista ihmiseen ei vielä tiedetä paljoa, mutta asiantuntijat ovat huolissaan. Psykologit varoittavat, että nykyinen mediatodellisuus johtaa todennäköisesti sosiaalisten taitojen, yksinolemisen sietämisen ja itsesäätelyn heikentymiseen.

Yhteiskunnalliset näkymät ovat synkät. Berners-Lee pitää nykyistä internetiä uhkana demokratialle. Valtioiden kyky valvoa ja kontrolloida kansalaisiaan on ennennäkemätön, ja ne tekevät läheistä yhteistyötä teknologiajättien kanssa. Vain muutama suuryritys pystyy enenevässä määrin ohjailemaan, mitkä ajatukset saavat globaalisti laajaa näkyvyyttä.

Kapitalismi on vääristänyt internetin sen alkuperäisten ihanteiden irvikuvaksi. Tarvitaan kansanliikkeitä, jotka samanaikaisesti rakentavat itse vapaampaa internetiä ja vaativat hallituksia kunnioittamaan kansalaisten verkko-oikeuksia. Esimerkiksi Electronic Frontier Foundation tekee kansainvälisesti tärkeää työtä, ja sen kaltaista toimintaa on myös Suomessa.

Internet on yksi ihmiskunnan historian suurista keksinnöistä, ja siinä on valtavaa demokraattista potentiaalia. Wikipedia, RSS-syötteet ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkkejä vapaasta yhteistyöstä, jonka hedelmät hyödyttävät meitä kaikkia.

Internet on pelastettava kapitalismilta, jotta se voi olla positiivinen voima tulevaisuudessa.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Tekstiä on muokattu 20.2. klo 12:10. Electronic Frontier Foundationia koskevaa lausetta tarkennettu,koska Elecronic Frontier Finland ole sidoksissa kansainväliseen esimerkkiinsä.

Aiheesta voi keskustella 18.2. klo 23:00 asti.