STT / Ville Väänänen 20.10.2025 10:49, muokattu
20.10.2025 13:38

Kotimaa

Tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, että lähes puolet eli 44 prosenttia väestökyselyyn vastanneista pitkäaikaista sairautta sairastavista koki lääkehoitonsa kuormittavaksi.

Tutkimuksen mukaan yleisintä kuormittavuus on ihmisillä, joilla on diabetes, sydänsairaus tai reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus. Eniten kuormitusta aiheuttavat hoidon pirstaleisuus ja lääkekustannukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä.

– Lisäksi kuormitus oli yhteydessä huonoksi koettuun terveydentilaan, toimintakyvyn rajoitteisiin ja pieniin tuloihin, mutta ei pitkäaikaissairauksien määrään, kertoo tiedotteessa väitöskirjatutkija, proviisori Heidi Mikkola Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.

Mikkola toimii myös tutkijana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa.

Pitkäaikaisten sairauksien hoidossa lääkehoito on usein keskeinen osa, mutta se voi aiheuttaa potilaiden arjessa myös merkittävää kuormitusta.

Lääkehoidon kuormittavuudella tarkoitetaan potilaan kokemaa lääkkeiden käyttöön liittyvää henkistä, sosiaalista ja käytännön rasitusta. Kuormittavuus voi heikentää elämänlaatua ja sitoutumista hoitoon sekä lisätä terveydenhuollon kustannuksia.

– Jos terveydenhuollossa tunnistetaan, missä sairauksissa ja millä potilasryhmillä lääkehoidosta aiheutuva kuormitus on suurinta, voidaan kohdentaa tukea ja resursseja tehokkaammin, Mikkola sanoo.

Tutkimuksesta ilmenee, että lääkehoidon kuormittavuus on väestötasolla yleinen ilmiö, joka vaihtelee sairauksien mukaan. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi huomioida potilaiden kokemukset sekä kuormituksen eri ulottuvuudet, jotta hoito voidaan suunnitella yksilöllisesti ja potilaslähtöisesti.

Itä-Suomen yliopiston ja Fimean tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2021 Lääkebarometri-kyselyn aineistoa. Tutkimuksessa käytettiin vastauksia yli 1 300 suomalaiselta, joilla oli vähintään yksi krooninen sairaus ja jotka käyttivät reseptilääkkeitä.

Vertaisarvioidut tutkimustulokset on julkaistu BMC Health Services Research -lehdessä. Tutkimus on osa Mikkolan väitöskirjaa.