Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jättää lakialoitteen pakottavan kontrollin kriminalisoinnista.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu vaatii pakottavaa kontrollia eli toisen ihmisen järjestelmällistä hallintaa, eristämistä, pelottelua ja valvontaa, kriminalisoitavaksi. Satu Mali
Kansanedustaja Hopsun mukaan pakottava kontrolli on Suomessa huonommin tunnistettu lähisuhdeväkivallan muoto, jossa uhria alistetaan järjestelmällisesti.
– On selvää, että pakottava kontrolli eli toisen ihmisen järjestelmällinen hallinta, eristäminen, pelottelu ja valvonta, on vakava henkisen väkivallan muoto. Suomessa pakottavaa kontrollia ei ole erikseen kriminalisoitu, mikä jättää monia uhreja ilman suojaa, apua ja oikeutta. Pakottavaa kontrollia ilmenee esimerkiksi avioliitoissa, ikääntyneiden vanhempien ja lasten suhteissa, tiiviissä yhteisöissä, laitoksissa ja ihmiskaupassa, Hopsu toteaa.
Hopsun mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä monet järjestöt, kuten Monika-naisten liitto, Amnesty International ja Ihmisoikeusliitto ovat peräänkuuluttaneet tätä lakimuutosta.
– Oikeusministeriö on selvityksessään todennut, että on syytä säätää erillinen pakottavan kontrollin rikostunnusmerkistö, jotta henkisestä väkivallasta voidaan rangaista. Kriminalisoinnin tarvetta on luvattu selvittää myös hallitusohjelmassa. On meidän päättäjien tehtävä korjata tämä puute lainsäädännössä nyt, Hopsu toteaa.
Hopsun mukaan useissa maissa kuten Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Skotlannissa sekä osassa Australian osavaltioista pakottava kontrolli on jo kirjattu rikoslakiin. Kansanedustajan mukaan myös kansainväliset sopimukset, kuten Istanbulin sopimus, velvoittavat valtioita torjumaan henkistä ja rakenteellista väkivaltaa.
– Pakottava kontrolli voi ilmetä esimerkiksi yksityisyyden rajoittamisena, liikkumisen ja yhteydenpidon estämisenä, taloudellisena vallankäyttönä, pukeutumisen kontrolloimisena tai jatkuvana uhkailuna ja tarkkailuna. Oleellista on varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja antaa siihen riittävä lainsäädännön turva, Hopsu toteaa.