Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Geenitutkijoiden aarreaitta Kainuu on paljastanut jälleen uuden kiinnostavan löydön. Pessimismin on luultu kumpuavan ympäristön vaikutuksesta, mutta sen takana onkin voimakkaasti periytyvä geeni.

Tutkija selaa tulostetta ihmisen geenikartasta.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Adrian Bradshaw / EPA

1.4.2011 6:02•Päivitetty 1.4.2011 17:07

Mielenlaatua määrittelevän geenin löytyminen ihmisestä on kohtalaisen harvinaista. Suomessa ei ole aikaisemmin koettu eikä tutkittu mitään vastaavaa. Tutkimusryhmää johtava professori Pertti Nystén vie nyt tutkimusta eteenpäin ulkomailla. Kainuulaisten pessimismi on pian selvitetty perin juurin.

– Tämä on vielä kohtalaisen uusi asia. Tunnusteluja tähän suuntaan tehdään tutkijapiireissä ympäri maailman, kertoo professori Pertti Nystén.

Pessimismiä aiheuttava geeni löytyi lopulta vahingossa. Alunperin tutkijat etsivät lihavuudelle altistavaa geeniä. Miten lihavuudesta päädyttiin pessimismiin?

– Asian selittäminen kansantajuisesti on kovin vaikeaa, mutta lyhyesti sanottuna geenitutkimuksessa vallitsevat varsin yleiset lainalaisuudet, joiden pohjalta tässäkin toimittiin. Lopputulos oli yllätys meille tieteen ammattilaisillekin, sanoo Nystén.

Alueelliset erot merkittäviä

Puolankalaiset ovat pitäneet itseään Kainuun pessimistisimpinä ihmisinä. Uusi geenilöydös romuttaa tämän uskomuksen, sillä tutkijat löysivät isoja alueellisia eroja, jotka noudattavat melko tarkasti kuntarajoja.

– Erot olivat todella merkittäviä. Ennakko-odotuksista huolimatta Puolanka ei olekaan pessimismin kulta-aluetta Kainuussa.

Ristijärveltä saatuja geeninäytteitä professori harmittelee liian vähäisiksi.

– Valitettavasti Ristijärven otanta ei riitä luotettavan tieteellisen tutkimuksen perustaksi, mutta tiheimmin pessimismigeeni esiintyi Ristijärvellä. Maltillisimmin kyseistä geeniä oli maakunnan länsiosassa, Vaalassa, professori Nystén selventää.

Professori Pertti Nystén esittelee pessimismigeenin DNA-rakennetta Ristijärven Teboililla tänään klo 15 eteenpäin.

Aprillia!