Juttu tiivistettynä
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue on julkisuudessa talousvaikeuksiensa vuoksi. Hallinto-oikeus arvioi alueen budjetin olevan lainvastainen.
- Hyvinvointialue on päättänyt rikkoa rahoituslakia budjetin vahvistamiseksi ensi vuodelle. Tämä herättää kysymyksen perustuslain rikkomisesta.
- Hallituspuolueet, kuten RKP, vaativat rahoituslain uudistusta ongelmien ratkaisemiseksi. Professoreiden mukaan laki tarvitsee korjaamista alueellisen eriarvoisuuden estämiseksi.
- Diagnosointitietojen puutteet heikentävät sote-rahoitusta. Alueilla rahoituksen jakaminen ei perustu reaaliaikaiseen tietoon, mikä kasvattaa rahoitusvajeita.
- Tutkijat ehdottavat rahoitusmallin päivittämistä Kelan Kanta-järjestelmän tietojen pohjalta. Tämä parantaisi rahoituksen kohdentamista alueiden tarpeiden mukaan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue nousi viime viikolla julkisuuteen talousvaikeuksiensa kanssa. Hallinto-oikeuden mukaan alueen tuore budjetti rikkoo lakia. Hyvinvointialue on päättänyt tietoisesti rikkoa rahoituslakia, jotta saisi ensi vuoden budjettinsa kasaan.
Kyse on siitä, rikkooko hyvinvointialue perustuslakia, jos se säästää menoissaan yhtä paljon kuin eduskunta siltä edellyttää.
Hallituspuolueista RKP haluaisi laatia uudelleen hyvinvointialueiden rahoituslain, jotta tilanne paranisi. Haastattelemamme professori on opetusministerin kanssa samoilla linjoilla rahoituslain muutoksen tarpeellisuudesta.
– Kyllä, täsmälleen samalla linjalla. Meillähän on velvollisuus antaa mahdollisimman tasapuoliset palvelut eri puolilla Suomea, sanoo Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki, joka on myös keskustan aluevaltuutettu Keski-Suomessa.
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tuoreen raportin mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli rakennettiin kiireellä muutama vuosi sitten. Siksi se tarvitsisi nyt korjaamista, jotta se ei johda alueelliseen eriarvoisuuteen.
Tässä jutussa kerromme, miten sote-rahoituksen jakamisen voisi ratkaista helpolla ja kustannuksia säästävällä tavalla.
Ongelmat
Sote-rahoitusta jaetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle THL:lle raportoitujen alueella tehtyjen diagnoosien perusteella.
Esimerkiksi Keski-Suomen alueella vain noin 90 prosenttia tehdyistä diagnooseista raportoidaan THL:lle. Hyvinvointialueella on sen johdosta yli 10 prosentin vaje rahoituksessaan.
– Täällä ei ole sisäistetty kuinka tärkeitä diagnoosit ovat, Neittaanmäki sanoo.
Iso osa ihmisistä on myös työterveyden ja yksityisten lääkäripalvelujen piirissä, jolloin hyvinvointialueiden lähettämä tieto ei kata kaikkia terveystietoja.
Lisäksi Neittaanmäen ja tutkijakollegoiden raporteissa pidetään diagnoositietojen pyörittämistä THL:n kautta hyvin työllistävänä.
– Tietojen kerääminenkin maksaa kymmeniä miljoonia vuodessa, Neittaanmäki arvioi.
Sote-rahoituksen pohjana olevat tiedot ovat puutteellisia.
Keski-Suomessa vanha potilasjärjestelmä nollasi vuoden lopussa niiden pitkäaikaissairaiden tiedot järjestelmästä, jotka eivät käyneet vastaanotolla kyseisenä vuonna.
Lisäksi 5–6 hyvinvointialueella ohjelmistoyhtiö Tieto ei ole Neittaanmäen mukaan toimittanut väestön terveystietoja tietoteknisten ongelmien takia THL:lle. Tällöin nämäkin rahoitukseen vaikuttavat tiedot ovat osin puutteelliset.
Vain Helsinki saa rahaa yli tarpeen, kuten alla olevasta grafiikasta näkee. Kaikilla muilla alueilla rahoitus on vajavaista.
Lisäksi terveydelliset diagnoosit eivät ota huomioon ihmisten muuta sosio-ekonomista tilannetta. Sote-menoista 52,5 prosenttia menee terveyspuolelle ja 47,5 prosenttia sosiaalitoimen kuluihin.
Ratkaisu: Kanta-järjestelmä
Tutkijat ehdottavat, että rahoitusmalli pitäisi päivittää vastaamaan alueiden todellista palveluntarvetta.
Sote-alueiden rahoitus tulisi perustaa tutkijoiden mukaan Kelan koko väestön kattavan Kanta-järjestelmän reaaliaikaisiin diagnoositietoihin.
– Kansalaisten kokonaisongelmat näkyvät siellä heti, Neittaanmäki sanoo.
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksen mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja.
Raportin perusteella hyvinvointialueiden palveluiden tarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea alueellinen ikärakenne, arjen etäisyydet, kielelliset velvoitteet ja alueen sosioekonominen tilanne. Pelkkä asukasmäärä ei siis selitä alueiden eroja.
Tällöin sote-rahoituksen jakamisessa voitaisiin ottaa huomioon kunkin hyvinvointialueen todellinen rahan tarve.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella on noin 200 miljoonan euron vaje rahoituksessa. Alue on jumbosijalla, kun tarkastellaan hyvinvointialueiden saamaa rahoitusta ja sen todellista tarvetta.
Neittaanmäki käyttäisi 2–3 vuoden keskiarvoa rahoituksen jakamisessa. Hänen mukaansa on myös paljon kehitetty ennustemenetelmiä, joilla rahoituksen tarvetta voi laskea.
– Tämä pitäisi yksinkertaisesti pikimmiten korjata, Neittaanmäki sanoo.
Sote-kulut Suomessa olivat noin 26,2 miljardia euroa viime vuonna. Jos rahaa jaettaisiin hyvinvointialueille niiden tarpeen mukaan, rahaa tarvittaisiin koko maassa noin 4,6 prosenttia eli noin 1,2 miljardia euroa enemmän.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.