Alakouluikäisten Tähtipöllö-lukukilpailu on taas käynnissä. Tänä vuonna Kustannusosakeyhtiö Otava valitsi kilpailulleen ensimmäistä kertaa suojelijan.
Monien lasten ja nuorten esikuva tietää itsekin jotain kilpailemisesta, mutta ennen kaikkea kirjojen lukemisesta.
“Rakastan lukemista”, kertoo korkeushypyn suomenennätysnainen Ella Junnila.
“Lukukilpailu on osunut omassa lajissaan niin napakymppiin kuin voi vain osua. Tuntui heti, että nyt on kattila löytänyt kantensa.”
Lukeminen on Junnilan mukaan taito, jota pitää harjoitella. Ja mitä nuorempana treenaamisen aloittaa, sitä paremmin taito pysyy yllä.
Junnilan oma lukuharrastus oli lähellä loppua ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Iltasatujen kuuntelua rakastavalla pikkutytöllä diagnosoitiin keskivaikea lukihäiriö alakoulun alkumetreillä.
Diagnoosi ei Junnilan mukaan ollut itsestäänselvyys 2000-luvun alussa.
“Kyseessä ei ole mikään sairaus, eli siihen ei ole lääkettä. Aivoni vain toimivat hieman eri tavalla.”
Koska lukihäiriö hankaloitti aloittamista, ei kirjaan syventyminen meinannut millään onnistua. Opettajien ja läheisten kannustamana Junnila pääsi kuitenkin kiinni lukemiseen, ja sitten tarinat veivätkin mennessään.
“Se loi pohjan lukemiselle, enää tarvitsin viimeisen tökkäyksen.”
Se tuli vastaan yllättäen kirpputorilta. Seitsemäsluokkalainen Junnila löysi ystävänsä kanssa sattuman kaupalla kirjan, jota hän nykyisin kuvailee “tusinakirjaksi.”
Teini-ikäistä Junnilaa kirja kuitenkin puhutteli. Ennen kaikkea se sattui käteen oikealla hetkellä ja oikeassa seurassa. Mukana kirpputorilla oli kirjoista nauttiva ystävä, jonka kanssa lukukokemuksesta oli mukava keskustella.
“Se oli ensimmäinen kerta, kun lukuintoni lähti kunnolla käyntiin.”
Ella Junnila viihtyy uusilla kotikulmillaan Cinquantenairen puistossa. Kuva: Saara Hakanen
Junnila toivoo lukukilpailun suojelijana pystyvänsä tarjoamaan lapsille ja nuorille vastaavanlaisia kokemuksia. Yksittäinenkin kirja voi sytyttää innostuksen kipinän, joka luo pohjan elämänmittaiselle lukuharrastukselle.
Siksi lukukilpailu on Junnilalle erityisen merkityksellinen yhteistyö. Ennen kaikkea hän toivoo lasten ja nuorten löytävän lukemisen ilon.
“Kirjallisuuden ei tarvitse olla jäykkää tai pelkkiä klassikoita, vaan kaikille löytyy varmasti se oma laji”, Junnila uskoo.
Erilaisille ihmisille sopii myös erilaiset tavat lukea. Vaikka urheilu ja kulttuuri koetaan usein vastakkaisiksi asioiksi, Junnilan mielestä niissä on paljon samaa.
Molemmissa kuunnellaan itseään tarkasti sekä mennään epämukavuusalueelle.
“Lukeminen ja kirjallisuus ovat normaalisti kulttuuri-kategorian alla. Toivoisin, että sinne voitaisiin tuoda lisäelementiksi kilpailullisuus niitä lapsia varten, jotka siitä luonnostaan syttyvät.”
Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito sekä oppimistulokset kokonaisuudessaan ovat olleet laskussa jo noin kahden vuosikymmenen ajan. Ratkaisuja tilanteeseen on haettu hallitusta myöten.
”
“Lukemisen pitää olla kivaa. Kuten urheilunkin.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti syyskuussa käynnistäneensä peruskoulun “osaamistuen” valmistelun hallituksen ohjelmaan kirjatun tavoitteen pohjalta.
“Haluaisin nostaa keskusteluun, voiko lukutaidon tavoitetasoa ja lukemisen määrää perusopetuksessa lisätä”, Opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo tiedotteessa.
Toisaalta hallitus kerkesi jo nostaa kirjojen arvonlisäveroa kymmenestä 14 prosenttiin tammikuussa, mikä on Euroopan korkein kirjavero. Maanosan keskiarvo on noin kuusi prosenttia.
Junnila kokee saavutettavuuden isoksi kysymykseksi siinä, mihin kannustetaan.
“Onneksi Suomessa on hyvä kirjastolaitos”, Junnila toteaa.
Hän ei myöskään pidä lukutaidon heikkenemistä yllättävänä, koska nykymaailmassa on kirjojen lisäksi niin paljon erilaisia vaihtoehtoja viihtymiseen.
“Toisaalta jos arjessa ei ole lukemisen vaatimia henkisiä resursseja, niin on ymmärrettävää, ettei paksu kirja houkuta.”
Ella Junnila pitää hallussaan naisten korkeushypyn Suomen ennätystä tuloksella 197. Kuva: Janne Aaltonen / IS
Lukutaidon heikkeneminen puhuttaa myös julkisen sektorin ulkopuolella. Otavan Tähtipöllö-kilpailun tarkoitus on innostaa kirjojen maailmaan ja lisätä lasten lukemista.
Alakoulut kilpailevat luokka-asteittain luettujen sivujen määrässä ja voittajaluokat palkitaan rahalla.
Viime vuoden kilpailuissa suomalaislapset lukivat yli 35 miljoonaa sivua, kertoo Otavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannusjohtaja Kaisu-Maria Toiskallio kustantamon tiedotteessa.
Junnilan rooli lukukilpailun suojelijana sisältää kouluvierailuja sekä lukupiirejä ja kirjasuosituksia.
Palautettakin lukukilpailijan suojelija on videoistaan saanut. Vanha ala-asteen opettaja kertoi Instagram-viestissä katsoneensa lukupiirejä kilpailuun osallistuvan nelosluokkansa kanssa.
“Toivotin heille tsemppiä kisaan. Siinä kohtaa sydämessä läikähti, että kyllä niitä [videoita] joku katsoo.”
Junnila kertoo vanhempiensa ja isovanhempiensa pitäneen lukemista tärkeänä sekä lukeneen usein perheen lapsille.
“Olen ollut etuoikeutettu ja näen velvollisuudekseni noudattaa samaa periaatetta. Koen, että on aikuisten vastuu näyttää esimerkkiä ja osoittaa lukemisen tärkeys.”
”
“Kirjallisuuden ei tarvitse olla jäykkää tai pelkkiä klassikoita, vaan kaikille löytyy varmasti se oma laji.”
Siksi Junnila ostaa veljensä lapsille lahjaksi ainoastaan kirjoja sekä lukee heille ääneen – vaikka videopuhelun välityksellä ulkomaan kisa- tai harjoitusreissuilta.
“Toivon, että jokaisella lapsella olisi turvallinen aikuinen, joka kannustaisi lukemaan.”
Junnilan mukaan kirjallisuutta ja lukemista arvotetaan turhaan. Se, lukevatko lapset kirjallisuuden klassikoita vai lasten kirjallisuutta ei tee heistä parempia tai huonompia lukijoita.
Jos lapselle tarjotaan ainoastaan raskaita tiiliskiviä, saattaa kynnys lukemisen aloittamiselle nousta.
“Lukemisen pitää olla kivaa. Kuten urheilunkin.”
Junnila aloitti tulevaan kauteen valmistautumisen viime viikolla uuden valmentajansa, belgialaisen olympiavoittajan Tia Hellebautin kanssa.
Valmennusyhteistyö tarkoitti myös muuttamista Brysselin lähistölle, jonne Junnila matkusti päivää ennen peruskuntokauden ensimmäistä harjoitusta.
Lue lisää: Ella Junnila kävi leikkauksessa – julkaisi kuvan ”palasesta”
Lue lisää: Ella Junnila pettyi MM-kisoissa: ”Ei vain kroppa kestänyt”
Lue lisää: Ella Junnila vaihtoi valmentajaa sekä tekniikkaa ja kadotti loistonsa – ainakin hetkeksi
Lue lisää: Ella Junnilalla edessä iso elämänmuutos: näin se vaikuttaa talouteen ja parisuhteeseen
Ella Junnila edusti Suomen vuonna 2023 Budapestin MM-kisoissa. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti