Asetelma on tuttu. Näyttämöllä on kaksi nojatuolia ja sohvapöytä. Pöydällä on kirjoja ja vissypulloja.

Toisessa tuolissa istuu hermostuneen oloinen kirjailija. Hän odottaa haastattelijaa.

Kari Hotakaisen näytelmän Kirjamessut – eli haastattelu, joka meni päin helvettiä kantaesitys oli syyskuun lopussa Suomen Komediateatterissa Helsingissä. Satiirinen komedia julkaistiin samaan aikaan kirjana.

”Olen ollut useita kertoja tilanteessa, jossa haastattelija alkaa imarrella. Joskus menen siihen mukaan, koska olen heikkoluontoinen ihminen”, Hotakainen sanoo.

Tällaisessa tilanteessa Hotakainen voi muutaman minuutin uskoa, että tämä romaani on taas kerran hänen uransa ehdottomasti merkittävin.

”Ja sitten sisäinen ääni, se toinen Kari sanoo, että ei todellakaan ole.”

Hotakainen on kirjoittanut viisi näytelmää. Hänen mukaansa näytelmä on raaka muoto. Siinä ei saa olla yhtään tyhjää kohtaa tai katsoja nukahtaa.

Romaani sen sijaan sallii vaikka minkämoiset jaarittelut.

Hotakainen tykkäsi Kirjamessujen prosessista, etenkin työryhmän suorasukaisuudesta. Näytelmän on ohjannut Anna Dahlman. Siinä esiintyvät Ria Kataja ja Pekka Strang. ”Sitä tehtäessä oltiin koko ajan konkreettisten asioiden äärellä. Että toimiiko tämä näyttämöllä vai ei.”

Hotakainen kirjoitti Kirjamessuista neljä versiota. Työryhmä kävi ne tarkasti läpi. Näytelmä muuttui paljon.

”Yleensä ohjaaja sanoi, että laita lisää pökköä pesään. Anna tulla vielä enemmän, vielä hullumpaa. Näytelmästä tuli koko ajan karnevalistisempi.”

Hotakaisen (s. 1957) ja hänen seitsemän viime romaaniaan kustantaneen Siltalan välillä on sanaton sopimus.

Siltalassa on luvattu, että Hotakaisen kirjoja katsotaan ”kylmällä silmällä” loppuun asti. On myös kustantajan etu huolehtia siitä, että heidän kirjailijansa kirjoittavat relevantteja kirjoja niin kauan kuin ylipäätään kirjoittavat.

”Olen vaarassa tulla siihen vaiheeseen, että alan viltti polvilla katsoa kaukaisuuteen ja miettiä mahdollisia saavutuksiani ja sitä, että voisiko sieniretkestäni saada surumielisen pienoisromaanin”, Hotakainen kertoo.

”Ja sitten en muista katsoa tekeillä olevaa työtä, vaikka fokuksen pitäisi olla vain siinä. Keskeneräinen työ on aina se tärkein.”

Romaanien aiheet kohoavat Hotakaista vaivaavista asioista. Jos jokin vaivaa kaksi kuukautta, siinä saattaa olla ainesta kolumnia enempään. Se on ehkä tutkimisen arvoinen.

”Aiheen pitää olla sellainen, että se tuottaa kitkaa aivoissa ainakin vuoden. Silloin henkilöhahmot alkavat muotoutua esiin teeman alta”, sanoo Hotakainen sanoo.

”Helmi-kirjassa minun mieltäni vaivasi muistisairaus. Kirjassa pitää olla myös emootio, ja yleensä lähipiirin kokemukset ovat emotionaalisia.”

Iso osuus on myös sillä, mitä kirjaan sattuu tarttumaan matkan varrelta. Usein mukaan tulee yllättäviä sivupolkuja, joista ei romaanin alussa ole aavistustakaan. Hotakainen vertaa prosessia entisajan kärpäspapereihin, joihin jäi kiinni paljon muutakin kuin kärpäsiä.

”Miksi edellisen romaanin Helmi oli ollut Hanoi Rocksin manageri? Siksi, että Seppo Vesterisen kuolinilmoitus herätti ajatuksen, että viime vuodet kukkien kasvattamiseen keskittynyt vanhus teki ison osan työstään Hanoi Rocksin ja HIMin managerina.”

”Siitä tuli oivallus, että tämä on se sukupolvi, joka on kokenut rock’n’rollin ensijaksot. Se tuotti kirjaan ainesta, mikä ei ollut mitenkään suunniteltua.”

Vuonna 2023 Siltala julkaisi Keskon historiikin. Siitä sikisi idea romaanista, jonka Kesko jakelisi yksinoikeudella. Kirjailijaksi valikoitui Hotakainen.

Reilu vuosi sitten ilmestynyt Helmi oli Pirkka-tuote, jonka pystyi ostamaan vain K-kaupoista. Helmi oli vuoden 2024 kolman­neksi myydyin kotimainen romaani. Enemmän myytiin vain Satu Rämön ja Ilkka Remeksen uusimpia dekkareita.

Toimintatapa herätti hämmennystä ja kiukkua. Ruovedellä sijaitseva Vinhan kirjakauppa oli niin näreissään, että ilmoitti poistavansa kaikki Hotakaisen kirjat valikoimastaan.

”Se oli heidän kannanottonsa, liikuttava ja koominen. Voisi olla kohtaus jostain mehukkaasta komediasta.”

Hotakainen kustantaa itsekin kirjoja Sanavalinta-yhtiönsä kautta. Kaksi ensimmäistä olivat David Foster Wallacen romaani Päättymätön riemu ja Lydia Davisin novellikokoelma Kafka valmistaa päivällistä. Vastikään ilmestyi 1 100-sivuinen valikoima Anton Tšehovin novelleja. Teoksia ei ole julkaistu äänikirjoina eikä e-kirjoina.

Hotakainen toivoo painetun kirjan pitävän pintansa. Merkit eivät ole järin rohkaisevia. ”Kahden edellisen joulun myynnissä on näkynyt se, että kirjat eivät ole enää niin suosittuja”, hän sanoo.

”Jos etsit lahjaa tuttavalle, niin aikaisemmin kirja oli hyvä ja helppo valinta. Nyt tulee mieleen, että jos se on ehtinyt kuunnella sen äänikirjana.”

Hotakainen on kuunnellut vain kaksi äänikirjaa. Niistä toinen oli Tommi Liimatan uusi muistelmateos Manse – Södikan kausi.

”Helvetin hauska ja informatiivinen kirja. Järjetön, maksimaalinen kertomus elämästä. Liimatta on täysin ainutlaatuinen tekijä.” 

Kari Hotakainen: Kirjamessut. 91 sivua. Siltala, 2025.