IL-haastattelu: Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist esittää, että Suomen Lappiin sijoitetaan pysyvästi Ruotsin maavoimien sotilaita.

Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist (sd) kertoo Iltalehdelle, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä terrorisoi Itämeren alueen lentoliikennettä neljällä valtavalla lähetinmastolla.

– Venäjä häiritsee lentojen GPS-signaaleita neljällä isolla lähetinmastolla. Ne sijaitsevat Pietarissa, Rostovissa, Smolenskissa ja Kaliningradissa. Huhtikuussa 27 prosenttia Itämeren kaikesta lentoliikenteestä häirittiin, Hultqvist sanoo.

GPS-häirintä on Hultqvistin mukaan jatkuvaa ja valtiojohtoista.

– Pahimmilla alueilla Venäjä häiritsi huhtikuussa 42 prosenttia lennoista. Se on erittäin vaarallista ja vastuutonta, Hultqvist pudistaa päätään.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja esittää, että Ruotsin, Suomen ja muiden Itämeren alueen valtioiden hallitukset ja viranomaiset luokittelisivat Venäjän toiminnan valtioterrorismiksi.

– GPS-häirinnän luokitteleminen valtioterroriksi selventää, mistä siinä on kyse ja kuinka vakavasti suhtaudumme siihen, Hultqvist arvioi.

GPS-terroria tauotta

Eri maiden tiedotusvälineissä on raportoitu, miten yksittäiset lennot ovat joutuneet palaamaan lähtökentilleen GPS-häirinnän takia.

– Media raportoi, että tuolla on ollut häiriöitä ja nyt niitä on täällä. Sitten häiriöt ikään kuin menevät pois, Hultqvist hymähtää.

Oikeasti GPS-terrori jatkuu lähes tauotta, mutta Venäjän toiminnasta ei uutisoida päivittäin. Otsikoihin nousevat räikeimmät tapaukset, kuten EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin lennon GPS-signaalin häirintä.

Hultqvist vaatii Itämeren Nato-mailta ryhdistäytymistä.

– Jos useat maat asettuvat tukemaan aloitetta ja sanovat, että valtiojohtoinen GPS-häirintä on meitä vastaan suunnattu Venäjän terroriteko, sillä on kansainvälistä vaikutusta, Hultqvist painottaa.

Demarit johdossa

Demari Hultqvist työskenteli Ruotsin puolustusministerinä vuosina 2014–2022. Kahden ministerikauden jälkeen hän on vaikuttanut parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

Lisäksi Hultqvist on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä Ruotsin demareiden edustaja – ruotsiksi talesperson – joka kertoo puolueen kannoista julkisuudessa.

Demarit ovat Ruotsissa oppositiossa, mutta puolue johtoo mielipidemittauksia ylivoimaisesti. Tutkimusyhtiö Verian julkaisi lokakuussa kannatuskyselyn, jossa sosialidemokraattien suosio oli 34,8 prosenttia.

Muista ruotsalaispuolueista vasemmistopuolue (7,5 %), ympäristöpuolue (5,8 %) ja keskusta (4,7 %) todennäköisesti tukevat ensi syyskuun valtiopäivävaaleissa sitä, että demarijohtaja Magdalena Andersson nousisi pääministeriksi.

Pääministeri Ulf Kristerssonin johtaman maltillisen kokoomuksen suosio on 17,9 prosenttia. Ruotsidemokraatit (20,1 %) tukee Kristerssonin vähemmistöhallitusta, mutta puolueella ei ole omia ministereitä.

Jos nykyiset suosiolukemat toteutuvat vaaleissa, demarit palaavat valtaan neljän vuoden tauon jälkeen.

Suomen Nato-joukko pysyväksi

Hultqvistia kannattaa siis kuunnella tarkalla korvalla. Hän esittää, että puolustusliitto Nato sijoittaa Suomen Lappiin pysyvästi taisteluosaston, jonka runko koostuu ruotsalaisista sotilaista.

Ruotsi alkaa johtaa Rovaniemellä ja Sodankylässä toimivaa Naton FLF-prikaatin esikuntaa. Ruotsalaiset esikuntaupseerit on sijoitettu Lappiin pysyvästi, mutta prikaatin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset sotilaat käyvät Rovajärvellä harjoittelemassa ja palaavat sitten kotitukikohtiinsa.

– Ruotsi on ottanut vastuun tukitoiminnoista. Eri maat osallistuvat FLF-joukon harjoituksiin lähettämällä niihin sotilaitaan, Hultqvist kiteyttää nykyiset suunnitelmat.

Iltalehti on aiemmin uutisoinut, että Ruotsi sijoittaa FLF-joukkoon Norrbottenin prikaatin sotilaita ja panssaroitua kalustoa. Prikaatin kotipaikka on Bodenissa, mistä on Tornioon Suomen rajalle matkaa yli 130 kilometriä.

Ruotsin demarit muuttaisivat ruotsalaisjoukkojen läsnäolon Lapissa pysyväksi. Silloin Naton FLF-joukot toimisivat Suomessa samalla periaatteella kuin Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Baltian maissa osa Nato-prikaatin sotilaista on koko ajan läsnä kohdemaassa ja valmiina taistelemaan.

– Suomen FLF:stä pitää kehittää pysyvä joukko, eli Sodankylässä tai Rovaniemellä täytyy olla pysyvä edustus Ruotsista ja muista maista. Joukon sotilaita voidaan kierrättää, mutta sen täytyy olla pysyvästi läsnä Suomessa, Hultqvist sanoo.

Norrbottenin prikaatin ruotsalaiset sotilaat harjoittelivat toukokuussa 2025 Rovajärvellä Suomen Lapissa. Henri Kärkkäinen

Talvisodan historia

Hultqvist perustelee Nato-joukon pysyvän läsnäolon välttämättömyyttä puolustuksen uskottavuudella.

– Joukkojen pysyvä läsnäolo tuo vakautta, jota tarvitaan, hän tähdentää.

Hultqvistin äiti on kotoisin Kuusamosta. Äidin isä eli Hultqvistin isoisä kaatui jatkosodassa.

Myös Ruotsin kansallinen etu puoltaa Hultqvistin mukaan ruotsalaisen maavoimien taisteluosaston pysyvää sijoittamista Suomen Lappiin.

– Ruotsalaiset vapaaehtoiset olivat talvisodassa pohjoisessa rintamavastuussa Venäjän vastaisella rajalla. Kun vierailin Rovajärvellä tykistöharjoituksessa, katsoin ympärilleni ja ajattelin, että tällaisissa oloissa he todella taistelivat, Hultqvist pohtii.

Talvisotaan osallistui yli 8 000 ruotsalaista vapaaehtoista.

Hultqvist korostaa, että olisi kovin outoa, jos Ruotsin puolustusvoimat pitäisi miehistönsä ja kalustonsa yksinomaan Ruotsissa.

Natossa Ruotsin puolustaminen tapahtuu Suomen itärajalla.

– Onhan se ruotsalaisten etu, että mahdollinen vihollinen voidaan torjua sellaisella tavalla, että heidät pysäytetään. Se on perustavanlaatuinen kansallinen etumme, Hultqvist tähdentää.

Hän arvioi, että Suomen ja Ruotsin kansalliset edut ovat yhteneväiset ja puoltavat ruotsalaissotilaiden pysyvää sijoittamista Lappiin.

Kansallinen lennokkiohjelma

Samalla Hultqvist esittää, että Ruotsi ja Suomi aloittaisivat kansalliset lennokkisodankäynnin kehitysohjelmat. Maat tekisivät tiivistä yhteistyötä.

Ensin Ukrainasta kerättäisiin kaikki mahdollinen tietotaito.

– Valtio ja yritykset yhdistäisivät voimansa ja toteuttaisivat lennokkiohjelman yhdessä ja pitkäjänteisesti ja ennen kaikkea siten, että yrityksille taattaisiin tilaukset. Ohjelmissa kehitettäisiin lennokkeja ja niiden torjuntakeinoja, Hultqvist visioi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja arvioi, että maanpuolustustahto on noussut Ruotsissa. Juuriensa ansiosta Hultqvist on aina tiennyt suomalaisten valmiuden taistella hyökkääjää vastaan.

– Uskon, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Venäläiset uhkaavat vapauttamme ja demokratiaamme.