– Seurantadokumenttia tehdessä ei voi koskaan tietää, miten elämä kehittyy.

Näin kuvailee kolmea kouvolalaista nuorta miestä seuraavan dokumenttisarjan tuottaja Pekka Heikura marraskuussa julkaistavan Kymilife-sarjan tekoprosessia.

Sarjan päähenkilöt ovat Vili Leskinen, 21, Hüseyn Gültekin, 23, ja Eetu Pasanen, 31.



Kymilife-dokumenttisarja julkaistaan Yle Areenassa marraskuussa. Se esitetään myös Yle TV2:ssa. Yle / Tommi Penttinen

Kymenlaaksoon sijoittuva dokumentti on sävyltään synkempi kuin edeltäjänsä Savolife ja Lakeuslife. Sen tiedostaa myös sarjan tuottaja.

– Tämä ei ollut missään tapauksessa ajatus. Aina ei voi kuitenkaan tietää, mitä tulee tapahtumaan.

Sarjassa käsitellään hetkittäin rankkojakin teemoja, kuten läheisen vakavaa sairastumista, parisuhteen päättymistä ja päihteiden sävyttämän menneisyyden vaikutusta.

– Teimme sellaisen päätöksen, että teemme niin todellisen tarinan kuin se on.

Hän huomauttaa lisäksi, etteivät dokumentin tekijät ohjaile päähenkilöiden elämää.

– Tarinassa on vahvasti kyse kasvusta aikuisuuteen näillä kaikilla nuorilla.

Kuusiosaista seurantadokumenttia kuvattiin Kouvolassa ja Kotkassa. Sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Yle Areenassa 19. marraskuuta. Jaksot esitetään myös Yle TV2:ssa samasta päivästä alkaen.

Dokumentin päähenkilöt

Rap-artistiutta tavoittelevalla Vili Leskisellä oli selkeitä tavoitteita, joiden toteutumista sarjassa haluttiin seurata, Heikura kertoo. Toisaalta sarjassa kuvataan Leskisen elämää varjostavan äidin syöpäsairauden vaikutusta kunnianhimoiseen nuoreen.

– Tällaiset tilanteet voivat luoda samaistumispintaa monille katsojille.



Sarjassa esiintyvä Vili Leskinen haaveilee rap-artistin urasta. Yle / Tommi Penttinen

Heikuran mukaan hieman muita vanhempi Eetu Pasanen valikoitui sarjaan kiinnostavan taustansa vuoksi. Pasasen nuoruuteen liittyy esimerkiksi päihteitä.

– Halusimme Eetun kohdalla kuitenkin korostaa sitä kaikkea hyvää, mitä hän tekee paikallisesti, kuten hyväntekeväisyystyötä.



Eetu Pasasen elämään kuuluu paikallinen hyväntekeväisyystyö. Yle / Tommi Penttinen

Sarjan kolmas päähenkilö Hüseyn Gültekin on veljensä rinnalla kuusankoskelaisen Ravintola Torosin yrittäjä.

– Aika vähän suomalaisessa mediassa on näkynyt joka kylästä löytyviä kebabravintolan yrittäjiä.

Heikuran mukaan kiinnostavaa Gültekinissä oli myös se, kuinka vasta neljä vuotta sitten Turkista Suomeen muuttanut nuori mies on sopeutunut elämään kylmässä ja pimeässä pohjolassa.

– Jos talven pimeys on välillä suomalaisille vaikeaa, voi se olla myös maahanmuuttajataustaiselle vaikeaa.

Sukupuolittunutta katsomista

Dokumentin päähenkilöinä on kolme nuorta miestä. Tuotantoryhmä teki valinnan tietoisesti, Heikura kertoo.

– Lähdimme miettimään dokumenttia aivan puhtaalta pöydältä.

Päätöksen taustalla vaikutti aiempien kausien katsojadatasta paljastunut yksityiskohta.

– Huomasimme erilaisissa mittaritutkimuksissa, että katsominen oli sukupuolittunutta.

Heikuran mukaan sukupuolittuneisuus näkyi esimerkiksi savolaisia nuoria seuraavassa Savolife-dokumentissa niin, että miespuoliset katsojat hyppäsivät suoraan miehiä käsitteleviin jakson osiin, eivätkä katsoneet naispäähenkilöiden osuuksia sarjoista.

– Mietimme, että olisi hyvä, jos yleisö olisi vielä kohdennetumpaa.



Hüseyn Gültekin muutti Turkista Suomeen neljä vuotta sitten. Hüseyn ja hänen veljensä ovat Kuusankosken Kauppakadulla sijaitsevan Ravintola Torosin yrittäjät. Yle / Tommi Penttinen

Heikura arvioi, että nykyaikaan kuuluu sarjojen katkonainen katsominen ja se, että hypitään kohtauksesta toiseen.

– Ajattelimme, että saisimme tarinasta yhtenäisemmän tällaisella jakaumalla.

Aluksi naisten ottaminen mukaan dokumenttiin oli työryhmällä mielessä, ja naisia myös haastateltiin sarjan casting-vaiheessa, Heikura kertoo.

– Toivoimme, että tarinaan ilmaantuisi vahvoja naishahmoja.

Kaksi sarjassa esiintyvää tärkeää hahmoa ovat Eetun äiti ja miehen sydänystävä Satu.

– Sarjassa ei samalla tavalla ole romanttista rakkautta kuin vaikka Savolifessä.

Tiivis tuotantoryhmä

Seurantadokumentin tekeminen käynnistyi viime vuoden toukokuussa castingillä ja sarjan päähenkilöiden valinnalla. Heikuran mukaan viimeiset kuvaukset tehtiin dokumenttisarjaan tämän vuoden kesäkuussa. Kuvauspäiviä oli yhteensä viidestä kuuteen kuukaudessa.

– Sarjan kenttäohjaaja Marjatta Wolff on kotoisin Iitistä eli entisestä Kymenlaaksosta, mikä helpotti sarjan toteuttamista.

Tiiviiseen tuotantoryhmään kuuluu Heikuran ja Wolffin lisäksi viisi ihmistä.

Kymenlaaksossa ja Kouvolassa kuvaaminen oli Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan Heikuran mukaan mieluisa kokemus.

– Ihan mahtavaa porukkaa siellä Kymenlaaksossa. Hirvittävän avuliaita ihmisiä ja kaikki onnistuu helposti.