Maahanmuuttoviraston Elina Nurmi kertoo, että Mikkelin vastaanottokeskus olisi monesta syystä vaikea korvata.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa Mikkelin vastaanottokeskus. Vastaanottokeskus on toiminut Mikkelin Suonsaarentiellä vuodesta 2015. Kuva: Esa Huuhko / Yle
- Maria Kalliovaara,
- Roosa Tuovinen
19:34•Päivitetty 20:05
Juttu tiivistettynä
- Mikkelin vastaanottokeskustapaus on herättänyt runsaasti keskustelua viime päivinä.
- Maahanmuutoviraston Elina Nurmi kertoo nyt, että Mikkelin vastaanottokeskus on monesta syystä tärkeä.
- Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakkaista 90 prosenttia on ukrainalaisia.
- Nurmen mukaan 300-paikkaisuuden taustalla ei ole poliittinen päätös, vaan Maahanmuuttoviraston itse tekemät kustannuslaskelmat ja turvallisuusmäärittelyt.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Maahanmuuttoviraston (Migri) vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi oikoo Mikkelin vastaanottokeskustapaukseen liittyviä väitteitä.
Mikkelin kaupungin päätös irtisanoa asukkaita vastaanottokeskuksen tieltä on herättänyt viime päivinä runsaasti keskustelua.
Tapausta on puitu sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Myös useat poliitikot ovat ottaneet kantaa asiaan.
Nurmen mukaan vastaanottokeskustoiminnan jatkuminen Mikkelissä on varautumisnäkökulmasta tärkeää. Itärajan tilanteen takia Migrin täytyy ylläpitää tiettyä määrää laitosmuotoisia vastaanottokeskuksia, jollainen myös Mikkelin vastaanottokeskus on.
– Meille tulee esimerkiksi Ukrainasta yhä vaikeammin vammautuneita henkilöitä. Vaikeasti vammautuneet tai traumatisoituneet ihmiset eivät selviä asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa.
Nurmen mukaan 90 prosenttia Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakkaista on ukrainalaisia.
Avaa kuvien katselu
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi kertoo, että suurin osa vastaanottokeskusten asiakkaista on ukrainalaisia. Mikkelin vastaanottokeskuksessa ukrainalaisia on keskimääräistä enemmän. Kuva: Sasha Silvala / Yle
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ehdotti aiemmin Ylelle, että Mikkelin vastaanottokeskus voitaisiin korvata Vöyrin Oravaisten vastaanottokeskuksella, jonka Migri on päättänyt lakkauttaa.
Nurmi tyrmää ajatuksen ja korostaa, että vastaanottokeskuksia koskevat päätökset ovat toisistaan riippumattomia.
– Olisi hyvän hallintotavan ja hankintalain vastaista lähteä takautuvasti perumaan lakkauttamispäätös ja irtisanoa toisen palveluntuottajan sopimus.
Migri kilpailutti vastaanottokeskuksia Mikkelin ja Savonlinnan alueella viime vuonna. Vöyrin vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta Migri päätti tänä keväänä. Vöyrin vastaanottokeskuksen lisäksi Migri on ilmoittanut 25 muun vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta.
Mikkelin vastaanottokeskuksen korvaaminen Vöyrin vastaanottokeskuksella olisi myös asiakasnäkökulmasta mahdotonta, kertoo Nurmi.
– Se tarkoittaisi suuria määriä asiakassiirtoja ihan toiselle puolelle Suomea ja useiden kymmenien lasten ja nuorten varhaiskasvatuksen tai koulunkäynnin keskeytymistä.
300-paikkaisuuden taustalla ei poliittista päätöstä
Mikkelin vastaanottokeskustapauksen keskiössä on keskuksen laajentumistarve. Maahanmuuttoviraston vaatimus on, että laitostyyppiset vastaanottokeskukset ovat 300-paikkaisia.
Kysyimme Nurmelta, mihin 300 asukaspaikan kriteeri perustuu.
– Kyseessä on täysin viraston omiin kustannuslaskelmiin ja muun muassa poliisin kanssa yhteistyössä tehtyihin turvallisuusmäärittelyihin perustuva linjaus, Nurmi vastaa.
Hän tyrmää väitteet, joiden mukaan taustalla olisi poliittinen päätös.
– Olen nähnyt mediassa tämän tyyppisiä väitteitä. Ne ovat täysin perättömiä eli eivät pidä paikkaansa.
Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on kirjoittanut Facebook-sivuillaan, että perussuomalaiset poliitikot olisivat olleet tekemässä päätöstä vastaanottokeskusten 300-paikkaisuudesta, vaikka kritisoivat nyt sen seurauksia. Myös Vasemmistoliiton Jussi Saramo mainitsee samasta asiasta Instagram-tilillään.
Perussuomalaisista poliitikoista muun muassa sisäministeri Mari Rantanen ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat kritisoineet sitä, että kaupungin vuokralaiset joutuvat väistämään vastaanottokeskuksen tieltä.
Avaa kuvien katselu
Mikkelin kaupunki on irtisanonut yhdeksän vuokrasopimusta omistamistaan rivitaloista. Jatkossa kaupunki vuokraa talot samassa pihapiirissä toimivan vastaanottokeskuksen käyttöön. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Migrin Elina Nurmen mukaan asukaspaikkamäärässä on huomioitu kustannustehokkuuden ja turvallisuuden lisäksi sopivien kiinteistöjen saatavuus.
– 300-paikkainen yksikkö on sopivan kokoinen suureen osaan suomalaisista seutukunnista. Soveltuvien kiinteistöjen löytäminen vaikeutuu, jos paikkamäärä nousee yli 300 paikan.
Nurmi kertoo, että toisin kuin mediassa on väitetty, 300 asukaspaikan raja on ollut olemassa koko sen ajan, kun hän on työskennellyt Migrin vastaanottoyksikön johtajana, eli ainakin helmikuusta 2023 saakka.
Esimerkiksi Yle on kertonut aiemmin, että Migri olisi määritellyt rajan viime vuonna, kun se kilpailutti vastaanottokeskuksia.
Näin Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen perustelee kaupungin päätöstä.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kertoo, että kaupunki on harkinnut monelta kantilta päätöstään asukkaiden irtisanomisesta. Video on julkaistu Ylen aiemman jutun yhteydessä 13. elokuuta. Video: Esa Huuhko / Yle.