Kahden pohjoisen metsästysalueen karhuluvat myytiin loppuun minuuteissa. Muun Suomen metsästäjät tulevat nyt pohjoiseen, koska muuta vaihtoehtoa päästä karhumetsälle ei ole.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskus arvioi, että karhukanta oli ennen vuoden 2024 metsästyskautta Suomessa noin 1800–2400 yksilöä. Kuva: All Over Press
Karhunmetsästys on tänä syksynä mahdollista vain poronhoitoalueella, ja se on näkynyt lupamyynnin vilkkautena. Metsähallitus aloitti karhulupien myynnin maanantaiaamuna, ja kauppa kävi kuin maailmantähtien konserttilipuissa.
– Kahden eteläisimmän alueen luvat myytiin loppuun minuuteissa, kertoo johtava asiantuntija Ahti Putaala.
Poronhoitoalueen karhunkaatolupiin kohdistuu nyt kova paine, koska itäiselle kannanhoitoalueelle ei myydä lupia lainkaan. Syynä on se, että kaikista Riistakeskuksen myöntämistä 129 luvasta valitettiin ja Itä-Suomen hallinto-oikeus kielsi torstaina välipäätöksellään lupien toimeenpanon.
Lopullinen päätös tulee loppuvuodesta ja joka tapauksessa vasta sen jälkeen, kun karhumetsästysaika päättyy lokakuun lopussa.
Niin metsästäjät kuin Metsähallitus osasivat odottaa näin käyvän, koska myös viime vuonna valitukset pysäyttivät karhunmetsästyksen Itä-Suomessa. Myös vuonna 2022 valtaosa poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnetyistä luvista päätyi täytäntöönpanokieltoon.
Poronhoitoalueen suosion vuoksi se jaettiin lupabyrokratiassa neljään maantieteelliseen alueeseen. Yhteensä myynnissä oli 2 775 kausilupaa, joista myytiin nopeasti lähes 1 900 lupaa.
– Ruuhkautumisen estämiseksi täytyy olla tietyt alueelliset kiintiöt sille, kuinka paljon siellä voi olla karhunmetsästäjiä yhtä aikaa.
Koko poronhoitoalueen karhunkaatokiintiö on 80 karhua. Kiintiö on 20 karhua suurempi kuin viime vuonna. Maa-ja metsätalousministeriö perusteli kiintiön kasvattamista karhukannan ja toisaalta myös karhuvahinkojen kasvulla poronhoitoalueella.
Metsästys loppuu, kun kiintiö täyttyy tai viimeistään kun pyyntiaika loppuu 31. lokakuuta. Karhunmetsästys alkaa 20. elokuuta.
Yle oli seuraamassa karhunmetsästyksen alkua Suomussalmella vuonna 2024. Video: Timo Sihvonen.Koiran taidot ruostuvat harjoituksen puutteessa
Metsästäjäliitto on käärmeissään siitä, että valitukset estävät karhunmetsästyksen eikä Metsähallituksen Ahti Putaalakaan kaatolupien vähentämistä kannata. Hän toteaa, että kanta kasvaa vääjäämättä edelleen jos metsästystä vähennetään.
Etenkin Pohjois-Karjalassa karhut ovat alkaneet viihtyä entistä paremmin ihmisten ilmoilla.
– Ne ovat sellaisia roskisdyykkareita, käyvät penkomassa ruokaa. Jotkut karhut ovat niin rohkeita, ettei karjuminenkaan niitä välttämättä karkota, Putaala sanoo.
Suomessa karhu on tappanut sadan vuoden aikana tiettävästi vain yhden ihmisen. Kotieläimiä karhut ovat raadelleet eri puolilla Suomea. Viime vuonna Suomessa tilastoitiin Putaalan mukaan jo lähes 900 karhun pihavierailua.
Kannan hillitsemisen lisäksi Putaala nostaa esiin metsästämisen tärkeyden esimerkiksi metsästyskoiran taitojen kannalta. Metsästäjiä ja heidän koiriaan käytetään suurriistaan liittyvissä virka-aputehtävissä, kun pitää löytää vaikkapa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut karhu tai muu suurpeto.
– Taito jäljestää on noissa tilanteissa hyvin tärkeää, joten taitoa täytyy ylläpitää. Kovin monen vuoden taukoa ei voi olla.
Karhulupia on jäljellä vielä alueille 3 ja 4. Kolmosalueeseen kuuluu Pohjois-Lappi ja nelosalueeseen iso osa Etelä-, Länsi- ja Keski-Lappia.