Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) on päättänyt, ettei venäläisillä ja valkovenäläisillä hiihtolajien urheilijoilla ole edelleenkään asiaa maailmancupin kisoihin.
Avaa kuvien katselu
Venäjän hiihtotähtiin kuuluva Aleksandr Bolshunov on kritisoinut venäläisurheilijoiden sulkemista kansainvälisestä urheilusta. Hän on osallistunut hyökkäyssodan alkamisen jälkeen muun muassa Venäjän hyökkäyksen tukikonserttiin. Kuva: CHINE NOUVELLE/SIPA/Shutterstock/All Over Press
20:19•Päivitetty 21:13
Kansainvälinen hiihtoliiton (FIS) hallitus on päättänyt tämän päivän etäkokouksessaan, ettei venäläisillä ja valkovenäläisillä hiihtolajien urheilijoilla ole edelleenkään asiaa maailmancupin kisoihin eikä myöskään Milano-Cortinan talviolympialaisiin.
FIS:n hallitus keskusteli asiasta pitkään tiistaina. Kokous alkoi kello 14.00 ja tieto päätöksestä tuli kello 20:n jälkeen. Yle Urheilun tietojen mukaan äänestys järjestettiin anonyymisti.
– Toki siellä oli paljon muitakin asioista pöydällä. Tästä asiasta käytiin hyvin avointa keskustelua ja kaikilla oli mahdollisuus sanoa näkökulmansa. Varmasti oli hyvä, että asia käytiin perusteellisesti läpi ja sen jälkeen äänestettiin. Ei jäänyt mitään, mitä edustajat eivät olisi pystyneet tai saaneet sanoa, FIS:n hallituksen suomalaisjäsen Martti Uusitalo sanoi Yle Urheilulle.
Kansainvälinen hiihtoliitto sulki Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat liiton alaisesta toiminnasta maaliskuussa 2022, pian sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Kansainvälinen olympiakomitea KOK vahvisti jo syyskuussa, että venäläiset ja valkovenäläiset saavat osallistua ensi talven olympialaisiin neutraaleina urheilijoina. Milano-Cortinan talviolympialaiset alkavat 6. helmikuuta 2026. Viime kädessä päätösvalta urheilijoiden osallistumisesta on kuitenkin lajiliitoilla.
Hiihtoliiton kanta selkeä
Kansainvälisen hiihtoliiton alaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto, freestyle ja lumilautailu.
Suomen hiihtoliiton kanta on ollut selvä jo pitkään: se ei ole halunnut venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita kilpailuihin. Uusitalo istuu sekä Hiihtoliiton että Olympiakomitean hallituksessa. Hänen mukaansa liitto on konsultoinut tietyllä tasolla myös valtiojohtoa asiasta.
– Viesti oli täysin selvä, ja oma kantani oli sitä myöten sen myötäinen, Uusitalo sanoi.
Avaa kuvien katselu
Martti Uusitalon mukaan Suomen ja hänen kantansa venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluuseen oli selkeä. Kuva: Hans Peter Dhuy / YLE
Uusitalo ei halunnut kertoa sen enempää tämän päivän äänestyksestä, sillä hallituksen jäsenet ovat sopineet, ettei äänestystuloksia tuoda julki.
Jos FIS olisi päättänyt kokouksessa toisin, ja venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat olisivat päässeet takaisin maailmancupiin, ei sillä olisi Uusitalon arvion mukaan järisyttävää vaikutusta esimerkiksi Keski-Euroopassa.
– Me katsomme asiaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Keski-Euroopan tietyissä maissa ja globaalisti katsottuna KOK:n suositus ei näy samassa valossa kuin Pohjoismaiden näkövinkkelistä.
Uusitalon mukaan asiasta oli paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, joten hän ei olettanut, että lopputulos olisi nopeasti selvillä.
– Oletus oli, että varmasti enemmistö talvilajeissa ja hiihtolajeissa on sitä mieltä, että tällainen päätös tuli.
Puheenjohtaja puhunut venäläisten paluun puolesta
Avaa kuvien katselu
FIS:n puheenjohtaja Johan Eliasch on sitä mieltä, että urheilijoita ei pitäisi syrjiä sen perusteella, missä he ovat syntyneet. Kuva: EPA-EFE
FIS:n puheenjohtaja Johan Eliasch on puhunut venäläisurheilijoiden paluun puolesta jo pitkään. Norjan yleisradio NRK uutisoi viime perjantaina, että FIS on lähestynyt jäsenmaitaan kirjeellä, jolla yritettiin varmistaa tuki venäläisten ja valkovenäläisten palaamiselle.
Uusitalon mukaan Eliaschin paimenkirje oli suunnattu enemmänkin kansallisille liitoille. Hän on käynyt dialogia puheenjohtajan sekä pääsihteeri Michel Vionin kanssa koko ajan, eikä pitänyt yllättävänä sitä, millaista dialogia kirjeessä käytiin.
– Siinä nostettiin urheilullisia näkökohtia esiin, ja poliittista neutraliteettia, mitä urheilun pitäisi edustaa. Tässä kohtaa Venäjän ja Valko-Venäjän oma toiminta ja narratiivi urheilun kautta on ollut selkeää, jolloin poliittista neutraliteettia on ollut vaikea todentaa, Uusitalo sanoi, eikä halunnut arvioida Eliaschin motiivia asiasta.
Syyskuun kokouksessa asiasta käytiin keskustelua, mutta päätöksentekoa siirrettiin lokakuun kokoukseen.
Ampumahiihtoliitto ja kelkkailuliitto samoilla linjoilla
Kansainvälinen paralympiakomitea päästi venäläiset mukaan syyskuussa ilman rajoituksia ja maatunnuksineen. Sen sijaan Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) on ilmoittanut, ettei sen kilpailusäännöissä ole sääntöä neutraalien urheilijoiden osallistumisesta. Näin ollen vain IBU:n jäsenliittoja edustavat urheilijat voivat osallistua IBU:n kilpailuihin. Venäjän ja Valko-Venäjän ampumahiihtoliitot on erotettu IBU:sta syyskuussa 2022. Saman päätöksen on tehnyt Kansainvälinen kelkkailuliitto.
Sen sijaan luistelulajeissa ja vuorihiihdossa on sallittu venäläisten kilpailevan neutraaleina urheilijoina. Kolme venäläistä taitoluistelijaa, Petr Gumennik, Viktoriia Safonova ja Adeliia Petrosian ovat selvittäneet olympiakarsinnoista tiensä olympialaisiin. Lisäksi vuorihiihtoon venäläismiehet ovat saaneet yhden ”maapaikan”. Pikaluistelussa 18 venäläistä on saanut luvan päästä olympiakarsintoihin marraskuussa Pohjois-Amerikassa Salt Lake Cityssa ja Calgaryssa.
KOK:n syyskuisen päätöksen mukaan venäläiset ja valkovenäläiset saavat kilpailla talviolympialaisissa samoilla ehdoilla kuin 2024 Pariisin kesäolympialaisissa: heidän osallistumistaan ei sallita joukkuelajeihin, myöskään Venäjän sotatoimia avoimesti tukevat urheilijat eivät saa osallistua olympialaisiin ja maiden armeijoiden palveluksessa olevien urheilioiden osallistuminen on kielletty. Lisäksi urheilijoiden on läpäistävä asianmukaiset dopingtestit, ennen kuin he saavat kilpailla.
Esimerkiksi Venäjän parhaimpiin mieshiihtäjiin kuuluva Aleksandr Bolšunov kielsi NRK:lle vuonna 2023 antamassaan haastattelussa osoittaneensa tukea Venäjän sodalle. Pekingin olympialaisten jälkeen häntä kuitenkin kunnioitettiin vuotuisessa muistojuhlassa, joka järjestettiin Krimin niemimaan liittämisen muistoksi vuonna 2014. Samalla hänet nimitettiin Venäjän puolustusvoimien kapteeniksi.
Venäjän naisten parhaimpiin hiihtäjiin kuuluva Veronika Stepanova puolestaan on kuvattu useita kertoja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, ja häntä on syytetty venäläisen propagandan levittämisestä.
FIS:n hallituksen jäsenet
Puheenjohtaja:
Johan Eliasch (FIS)
Varapuheenjohtajat:
Deidra Dionne (CAN)
Aki Murasato (JPN)
Flavio Roda (ITA)
Pääsihteeri:
Michel Vion (FIS)
Jäsenet:
Tove Moe Dyrhaug (NOR)
Anna Harboe Falkenberg (DEN)
Michael Huber (AUT)
Freddy Keirouz (LBN)
Karin Mattsson (SWE)
Tzeko Minev (BUL)
Alexander Ospelt (LIE)
Dexter Paine (USA)
May Peus (ESP)
Jean-Philippe Rochat (SUI)
Fabien Saguez (FRA)
Franz Steinle (GER)
Fiona Stevens (NZL)
Martti Uusitalo (FIN)
Urheilijaedustajat:
Danielle Aravich (USA – paraurheilu)
Alex Fiva (SUI – Ski Cross)
Adam Hall (NZL – paraurheilu)
Verena Stuffer (ITA – alppihiihto)