Turvattomuuden minimointia ja turvallisuuden maksimointia, näin summaa presidentti Sauli Niinistö Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja kahta presidenttikauttaan eli vuosia 2012–2024 käsittelevässä Kaikki tiet turvaan -kirjassaan.
Suomi haki turvallisuutta etenkin Ruotsin puolustusyhteistyön sekä Yhdysvaltojen ja Naton kautta.
Selväksi käy, että kansainvälisen politiikan kulisseissa voi olla hyytävää silloinkin, kun pommit eivät putoa.
Kirjassa käydään läpi keskusteluja niin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuin Yhdysvaltojen presidenttien kanssa, Barack Obamasta ja Donald Trumpista Joe Bideniin.
Niinistö myöntää myös puuttuneensa liian innokkaasti sisäpolitiikkaan ja kertoo, mikä pelotti enemmän kuin Venäjän ohjukset.
Avaa kuvien katselu
Putin teki viimeisen matkansa Helsinkiin elokuussa 2019. Niinistön mukaan tapaaminen sujui totutuissa merkeissä ilman uusia avauksia. Työvierailulla käytiin muun muassa Suomenlinnassa. Kuva: Jarno Kuusinen / EPAOutoja lahjoja ja muita venäläisiä vihjeitä
Niinistölle valkeni pian, että Suomen itsemääräämisoikeudella vitsailu on Putinille mieluisa aihe.
Pietarin talousfoorumissa 2012 Putin tarjosi arvovierailleen madeiraa. Viinin vuosikerta 1845 sai Putinin muistelemaan ääneen, miten asiat tuolloin olivat, toisin sanoen miten Suomi kuului tuolloin Venäjään.
– Kävin nopeasti pöydässä istuvat läpi ja … päättelin muistutuksen olevan erityisesti minulle. Niin, Suomi oli silloin Venäjän suuriruhtinaskunta, Niinistö kirjoittaa.
Yksi Putinin lahjoista on ansiomerkki, joka oli alun perin annettu Suomessa sortovuosien aikana vaikuttaneelle senaattorille Samuel Werner von Troilille.
Von Troil oli Niinistön tavoin kiinnostunut Suomen perustuslaista ja vastusti voimallisesti tsaari Nikolai II:n venäläistämispyrkimyksiä.
Hän oli kuitenkin tuonut huoliaan esille niin voimakkaasti, että sai vuonna 1899 keisarin käskyllä julkiset nuhteet.
– Olimme von Troilin kanssa kollegoja, hänkin oli palvellut Turun Hovioikeudessa viskaalina. Siis taloutta, perustuslakia ja hovioikeutta, Niinistö luettelee lahjan saajien yhtäläisyyksiä.
Huolella mietityltä vaikutti myös Putinin 70-vuotislahja Niinistölle: Mannerheimin suvun kirjeenvaihtoa, joukossa myös Marskin omia kirjeitä.
Niinistö selvitti lahjan taustoja, ja kävi ilmi että kirjeet olivat olleet vuosia aikaisemmin Lontoossa huutokaupattavana. Jo vuonna 2016 tiedotuspäälliköltä oli kysytty, olivatko Putinin lahjoittamat paperit tulleet perille.
– Meillä ei ollut mitään käsitystä koko asiasta, Niinistö kirjoittaa.
Vuonna 2018 Niinistö sai lahjansa.
Lahjapöydälle päätyi myös Pro Finlandia -niminen teos, sekin sortovuodelta 1899. Kirjassa on 12 maan vetoomukset tsaari Nikolai II:lle Suomen itsehallinnon puolustamiseksi.
Lahjojen merkitystä puivat niin kabinetin kansliapäällikkö kuin neuvonantajatkin.
– Porukalla pohdittiin, mitä ovat nämä Suomen itsemääräämistä tukevat sanomat.
Avaa kuvien katselu
Suomen ja Yhdysvaltojen presidentit Sauli Niinistö ja Joe Biden sekä Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Valkoisessa talossa 19. toukokuuta 2022. Suomi ja Ruotsi olivat edellisenä päivänä jättäneet Nato-hakemuksensa Brysseliin. Kuva: Oliver Contreras / EPATarkkana puhelimessa
Suomen Nato-jäsenyyshakemusta käytettiin pelimerkkinä jo kuukausia ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Niinistö kirjoittaa, miten Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pohti noin kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä, voisiko Niinistö kääntää Putinin pään vihjaamalla Suomen Nato-jäsenyydestä.
– B. (Biden) taisi vihjata, että käyttäisin painetta Putiniin, Niinistö kirjoitti 18. tammikuuta käydystä puhelusta päiväkirjaansa.
– Suomen jäsenyys on tässä tilanteessa avainsana kummassakin leirissä.
Putinin kanssa 21. tammikuuta käydyssä puhelinkeskustelussa Niinistö ei kuitenkaan halunnut sitoa Suomen Nato-hakemusta Venäjän tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.
– Päätin jättää suoran paineen luomisen, mutta antaa riittävän varoituksen, sellaisen jonka venäläinen kyllä ymmärtää.
Kävi ilmi, että Bidenin haluama viesti oli jo Moskovassa ymmärretty, sillä Putin otti puhelussa paineen luomisen itse esille.
– Hän väitti Bidenin lausuneen tiedotustilaisuudessaan puhelumme jälkeen, että Suomi on huolestunut Venäjän toimista ja se voi vaikuttaa, että Suomi muuttaa turvallisuusstatustaan.
– Ja edelleen, että tällä ajatuksella amerikkalaiset ehkä ajattelevat pelotella, Niinistö kertoo Putinin sanoneen.
Avaa kuvien katselu
Suomen valtiojohto piti Presidentinlinnassa tiedotustilaisuuden Natoon hakemisesta 15. toukokuuta. Kuvassa Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin. Putin ei ilahtunut, kun Niinistö kertoi asiasta edellisenä päivänä puhelimessa. Kuva: Silja Viitala / YleNiinistö Putinille: Minä nimitän kenraalit
12. toukokuuta 2022 Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat, että Suomen on haettava Naton jäsenyyttä.
Pari päivää myöhemmin Niinistö soitti sovitusti Putinille. Ennen sitä hän oli kertonut aiheesta laajasti Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Olimme aina puhuneet suoraan, ja mielestäni suoraan tämäkin oli sanottava. Siispä kerroin, että Suomi menee nyt Natoon, Niinistö kirjoittaa.
Putin oli Niinistön mukaan yllättävän rauhallinen ja totesi vain, että teette virheen.
– Näppärästi hän palasi teemaan itsemääräämisoikeudesta: ”Toivottavasti jotain siitä säilytätte, amerikkalaiset kyllä ottavat sotilaallisen komennon.”
– Kuittasin, että minä kyllä nimitän täällä kenraalit jatkossakin. ”Niinpä kai”, naurahti Putin.
Avaa kuvien katselu
Putin vieraili Kultarannassa 1. heinäkuuta 2016. Tuoreessa muistissa oli Venäjän operoima turvapaikkakriisi, jota Niinistö muisteli kauhulla vielä viiden vuoden jälkeen. Kuva: Mauri Ratilainen / Com.pic – Kuvatoimisto/All Over PressOliko 2015 pakolaiskriisi kosto?
Syystalven 2015 pakolaiskriisi oli Niinistölle traumaattinen. Yli 30 000 turvapaikanhakijasta iso osa tuli Venäjän sallimana Suomen itärajan yli.
Niinistö pohtii Venäjän motiivia: kosto eli näpäytys sekä Suomelle että Euroopalle.
Samana kesänä oli nimittäin torpattu muun muassa EU:n pakotelistalla olleen duuman puhemiehen Sergei Naryškinin pääsy Suomeen ETYJ-valtuuskunnan kokoukseen.
– Kun ette heitä päästäneet, ottakaa nyt sitten nämä, sehän olisi tyypillinen venäläinen symmetrinen toimenpide.
Kuviossa toistui siis tuttu venäläinen vihjaus. Niinistön mieleen se jätti synkän pilven.
– Vielä viitisen vuotta sen jälkeen olen päiväkirjaani merkinnyt, että monet tuntuvat pelkäävän Venäjän lähettävän tänne ohjuksia, minä pelkään, että lähettävät maahanmuuttajia.
Avaa kuvien katselu
Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Savonlinnassa 27. heinäkuuta 2017. Kuva: EPA/MAURI RATILAINEN
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Niinistö kuittasi Putinille, kun tältä kysyttiin Savonlinnan-vierailulla Kiinan ja Venäjän yhteisestä laivastoharjoituksesta.
Putin kertoi harjoituksen olevan tavanomainen. Hän lisäsi päätteeksi ”ettei se ole ketään vastaan”.
– Venäläiset olivat kovasti arvostelleet meidän lisääntyvää harjoitustoimintaamme, joten pääsin kuittaamaan: Mekin tulemme osallistumaan pian ruotsalaisten suureen AURORA-harjoitukseen, eikä sekään ole ketään vastaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Sauli Niinistön presidenttikaudella Suomessa lukuisia kertoja: Savonlinnassa 2017 juhlittiin satavuotista itsenäisyyttä, Helsingissä Putin kohtasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin 2018.Marin ja Niinistö jäänmurtajakaupoilla
Suomi on tänä syksynä riemuinnut Suomen ja USA:n jäänmurtajasopimuksesta. Niinistö toteaa ottaneensa jäänmurtajat presidenttitasolla puheeksi jo Barack Obaman kanssa vuonna 2016.
Maailma oli tuolloin toisenlainen.
– Obaman kautena Euroopassa vallitsi turvallinen tunnelma, transatlanttinen suhde oli kunnossa ja Nato pitäisi turvasta huolta.
Vuonna 2017 Yhdysvalloilla oli uusi presidentti, Donald Trump, silloinkin puhuttiin jäänmurtajista.
Niinistö kertoo paketoineensa Suomen jäänmurtajat ja Yhdysvaltojen hävittäjät samaan kauppaan: ”Your fighters don’t break ice and our icebreakers don’t fly.”
Kumpikin tarvitsee toiselta jotain, koska hävittäjät eivät murra jäätä eivätkä jäänmurtajat lennä.
Syksyllä 2019 jäänmurtajakauppaa hierottiin taas. Matkassa oli myös silloinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.).
Tulos oli Niinistön mukaan lupaava.
– Keskustelun hän (Trump) päätti ilmoittamalla omilleen, että Suomi tekee maailman parhaat jäänmurtajat ja että tehdään tästä yhteishanke.
Niinistö myöntää: Sotkeennuin
Suomessa presidentin ei pidä puuttua sisäpolitiikkaan.
Niinistö myöntää, että näin kuitenkin kävi ainakin vuonna 2017, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi soinilaisiin eli sinisiin ja halla-aholaisiin eli perussuomalaisiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti hallituksen jatkavan entisessä kokoonpanossa, puolueen nimi vain muuttuu Siniseksi tulevaisuudeksi.
– Sotkeennuin turhaan ja virheellisesti spekulaatioihin siitä, miten puolueen uusi johto voisi olla hallituksessa mukana, Niinistö suomii itseään.
Toiseksi suurimman hallituspuolueen vaihtuminen perussuomalaisista kokoomukseen oli niin oleellinen muutos, että Niinistö peräsi Sipilältä edes muodollista uutta hallitusohjelmaa. Sipilä oli eri mieltä.
Näin kokoomus saisi syyn vaatia uutta ministerisalkkujen jakoa eli lisää salkkuja, koska kokoomuksesta oli perussuomalaisten hajoamisen seurauksena tullut hallituksen toiseksi suurin puolue.
– Kuulin sittemmin herättäneeni sinisissä kitkeriä tuntoja, sillä minun epäiltiin olleen kokoomuksen asialla ja vähentämässä sinisten salkkuja, Niinistö harmittelee.
– Tämä oli niitä kokemuksia, joista minun olisi pitänyt oppia pysymään etäämmällä päivänpolitiikasta.
Valtapeliä kulisseissa
Nato-prosessin jälkeen kulisseissa väännettiin presidentin ja hallituksen valtaoikeuksista, eikä Niinistön mukaan kovin ylevään tapaan.
Pääministeri Marinin alaisuudessa toimiva valtioneuvoston kanslia (VNK) yritti Niinistön mukaan painaa presidentin roolia Nato-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston alaisuuteen.
VNK oli esittänyt, että Nato-asioiden käsittely keskitettäisiin sille, ja päätöksenteko taas ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan. Vasta sen jälkeen päätös tuotaisiin perustuslaillista ”yhteistoimintaa” varten presidentille.
Perustuslaki avattaisiin, ja presidentti olisi sidottu valtioneuvoston mielipiteeseen.
– Siis tasavallan presidentti pantaisiin kokonaan syrjään Nato-asioissa, Niinistö toteaa.
Oli selvää, ettei eduskunnasta löytyisi laajaa 5/6:n enemmistöä julistamaan päätöstä kiireelliseksi, joten Niinistön mukaan osapuilleen sama lopputulos yritettiin saada läpi ”mutkien kautta”.
– Nämä hassutukset kabinettini onnistui torppaamaan.
– En ole varma, oliko Marin tietoinen kaikesta, mitä hänen kansliassaan valmisteltiin.