Vitamiinin matala pitoisuus on korjattava, mutta ylisuuret vitamiiniannokset eivät ole suositeltavia.
Matala veren D-vitamiinipitoisuus on Alzheimerin taudin riskitekijä.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen muistuttaa uudessa kirjassaan Parasta ruokaa aivoille – Ravinto muistisairauksien ehkäisijänä (Kirjapaja, 2025), ettei puutteellinen veren D-vitamiinipitoisuus ole terveydelle hyväksi.
Liian alhainen D-vitamiinitaso tiedetään riskiksi esimerkiksi luustoterveydelle, mutta vähemmän tunnettua on, että se on liitetty myös muistisairauksiin.
– D-vitamiinin riittävästä saannista on hyvä varmistua, sillä puutetta osoittava veren D-vitamiinipitoisuus on Alzheimerin taudin riskitekijä, Laatikainen kirjoittaa.
– Mielestäni on riittävästi näyttöä, että matala veren D-vitamiinipitoisuus kannattaa korjata myös muistin vuoksi, hän toteaa.
Samalla ravitsemusterapeutti korostaa, ettei D-vitamiini ole muistin suhteen mikään ”ihmeidentekijä”: Matala pitoisuus on korjattava – mutta suuret vitamiinipilleriannokset monipuolisen ruokavalion lisänä tuskin tuovat lisähyötyä.
Puutteelliseksi veren D-vitamiinipitoisuudeksi katsotaan alle 50 nanomoolia litrassa (nmol/l).
– Suuriin mega-annoksiin ei kannata D-vitamiininkaan kanssa jatkuvassa käytössä pyrkiä, sillä optimaalinen veripitoisuus vaikuttaisi olevan 77,5–100 nmol/l, Laatikainen kertoo kirjassaan.
Jos ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia, on käytettävä vitamiinivalmistetta lokakuusta maaliskuun loppuun. Kuva: Colourbox
Asian voi tarkistaa verikokeella
Suomalaisten ruokavaliossa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat ravitsemussuositusten mukaan kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet.
Jos näitä tuotteita ei käytä, on riski saada liian vähän D-vitamiinia.
D-vitamiinin suositeltava saanti aikuisille on 10 ja yli 75-vuotiaille 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Turvallisen päiväannoksen yläraja on aikuisille 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Laatikainen kertoo, että nykytiedon mukaan suomalaiset saavat ruoasta keskimäärin suosituksen mukaisesti D-vitamiinia.
– Suositettu saanti ei kuitenkaan riitä kaikilla varmistamaan riittävää veren D-vitamiinin pitoisuutta, hän huomauttaa.
Ravitsemusterapeutti ehdottaakin tarkistamaan asian ainakin kertaluontoisesti verikokeella.
– Suositan D-vitamiinin mittaamista verestä ainakin kerran elämässä kesäkauden ulkopuolella, jotta tulisi käsitys siitä onko D-vitamiinin saanti kokonaisuudessaan riittävää.
Mittauksen jälkeen laboratorion viitetasoista selviää, riittävätkö aiemmat ravitsemus- ja vitamiinitottumukset, vai tarvitaanko suurempaa annosta vitamiinilisää.
Fakta
D-vitamiinin saanti kuntoon
■ Suomessa D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta vain maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana.
■ D-vitamiinia saa myös ruoasta. Hyviä lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut maidot, kasvimaidot sekä rasvalevitteet ja kananmuna sekä metsäsienet.
■ Jos ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia, suositus aikuiselle on päivässä 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta lokakuusta maaliskuun loppuun.
■ Yli 75-vuotiaiden suositus on päivässä 20 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta, vuoden ympäri.
■ D-vitamiinia ei tulisi saada yli 100:aa mikrogrammaa vuorokaudessa.
■ Verestä mitattuna D-vitamiinin terveyden kannalta riittävänä pitoisuutena pidetään yli 50 nmol/l.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ruokavirasto.