Tänä vuonna kolmannen kirjansa julkaissut Katariina Bröms on nuoresta asti ollut kiinnostunut rikoksista.

  • Nuoresta asti rikollisuudesta kiinnostunut Katariina Bröms käsittelee kirja- ja podcast-muodossa Venäjällä tapahtuneita rikoksia.
  • Brömsin kiinnostus Venäjän rikoksiin juontaa juurensa hänen perhetaustastaan.
  • Tänä syksynä julkaistu kolmas kirja kertoo tarinan Venäjän lastensuojelun rattaissa kasvaneista sisaruksista.

26-vuotias kirjailija ja podcast-tekijä Katariina Bröms käsittelee teoksissaan rankkoja aiheita Venäjältä.

Bröms on kirjoittanut kaksi Venäjällä tapahtuneita rikoksia käsittelevää kirjaa sekä juontaa true crime -aiheista Ikkunat kii -podcastia. Hänen läpi käymiinsä tapauksiin lukeutuu muun muassa sarjamurhia, silpomiskultteja ja terrori-iskuja.

Listaa ei voi hyvällä omallatunnolla kutsua mitenkään maailman hyvyyttä ja positiivisuutta korostavaksi. Brömsiä aihe on kuitenkin kiinnostanut jo nuoresta asti.

– Olen ollut pienestä asti rikollisuutta käsittelevien sarjojen fani ja aihe on aina kiehtonut.

Juuri Venäjällä tapahtuneet rikokset kiehtovat Brömsiä hänen perhetaustansa takia. Kirjailijan äiti on venäläinen ja mummo asuu edelleen Venäjän Tambovin alueella sijaitsevassa kylässä.

Savonlinnassa syntynyt, mutta jo nuorena Kotkaan muuttanut Bröms on myös opiskellut Tampereella Venäjän kieltä, kulttuuria, kääntämistä ja tulkkausta.

– Tuntui opintotaustankin takia luonnolliselta käsitellä juuri venäläisiä aiheita. Se on myös naapurimaamme, jota lähestytään kuitenkin yleensä tietyllä arkuudella tai pelolla.

Bröms on kertonut seikkaperäisesti esimerkiksi 1700-luvulla Venäjällä vaikuttaneesta Skpotsit-ryhmästä. Se oli kultti, joka opetti seksuaalisen himon välttämistä.

Kultin tärkein piirre oli kastraatio ja se oli myös Brömsin podcastin ensimmäisen jakson aiheena.

Myöhemmin kirjallisuudessa käsittelyssä ovat olleet esimerkiksi ainakin 50 ihmistä murhannut neuvostoliittolainen sarjamurhaaja Andrei Tšikatilo sekä poikaystävänsä raa’asti murhaama Vera Pehteleva.

Tuleeko ikinä tapausta vastaan, joka vaikuttaa liian synkältä käsitellä?

– Kaikki tapaukset ovat minusta synkkiä. Jotkut menevät enemmän ihon alle, jotkut vähemmän. Ehkä vuosia tätä tehneenä tuli vastaan ajatuksia, että onko tämä maailma oikeasti paikka, jossa tapahtuu enemmän rikoksia kuin hyviä asioita.

Brömsin tuorein kirja kertoo kahden sisaruksen tarinan Venäjän lastensuojelujärjestelmässä. Matti Matikainen

Uusi aluevaltaus

Tänä syksynä julkaistiin Brömsin kolmas kirja, Saanhan olla minäkin — Lastensuojelu Venäjällä (Deadline Kustannus, 2025), joka kertoo kahden sisaruksen tarinan Venäjän lastensuojelujärjestelmän rattaissa.

Syy uudelle aluevaltaukselle oli yksinkertainen: Bröms on itse tavannut kirjan sisarukset Anastasian ja Viktorin Venäjän Mitšurinskissa, joka sijaitsee kirjailijan mukaan noin 50–60 kilometrin päässä hänen mummonsa kotikylästä.

– Halusin kertoa jostain mistä oikeasti pystyn kertomaan mahdollisimman läheltä. Se on ihan eri kokemus kuin esimerkiksi podcastissa, joka on enemmän arkistoiden etsimistä ja muiden haastatteluiden katsomista.

Uutuuskirjassa käsitellään niitä samoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka johtavat lasten huostaanottoon Suomessakin.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yleisimmät syyt lastensuojelun asiakkuuteen ovat Suomessa lapsen tai vanhemman mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai perheväkivalta.

Anastasian ja Viktorinkin isä ajautui alkoholismiin ja lapset menettivät äitinsä sairaudelle.

Brömsin äiti on venäläinen ja hänen mummonsa asuu edelleen Tambovin alueella sijaitsevassa kylässä. Matti Matikainen

Likapyykit pestään kotona

Eroja kuitenkin Suomen ja Venäjän väliltä luonnollisesti löytyy.

– Suomessa korostetaan individualismia. Täällä lapsi nähdään yksilönä ja hänen etuuksiaan ajetaan. Venäjällä on enemmän kollektiivisuutta, joka menee jossain määrin kaiken edelle, Bröms kertoo.

Venäjällä sosiaalihuolto on myös edelleen suurempi tabu kuin Suomessa. Kirjassaan Bröms nostaa esille, miten Venäjällä lastensuojelutapaukset jäävät usein sosiaaliviranomaisilta pimentoon.

Syynä on venäläisen patriarkaaliselle kulttuurille ominainen piirre, jossa likapyykkejä ei viedä perheen ulkopuolelle.

– Esimerkiksi kotiväkivallasta ei ole periaatteessa mitään seuraamusta. On se sitten kummanpuoleista tahansa, niin kukaan ei ole suojattu lain nimissä.

Bröms asuu tätä nykyä Helsingissä ja käy usein Kallion Karhupuiston alueella sijaitsevissa kahviloissa. Matti Matikainen

”Reality check”

Omaksi haasteekseen uuden kirjan tekoprosessissa osoittautui myös nykyinen maailmantilanne. Venäjä on käynyt avointa hyökkäyssotaa Ukrainassa vuodesta 2022 lähtien ja Brömsinkin motiiveja kyseenalaistettiin usein.

– Tuli vastaan aika monta reality checkiä siitä, miten Suomessa pääsee vaikka laitoksiin eri tavalla ja kuinka helppoa ja lähestyttävää se on, kun Venäjällä en saanut lupia missään.

Esimerkiksi Brömsin käynti Anastasian lapsuuden erityissisäoppilaitoksessa Gorelskissa muuttui vain viralliseksi esittelykierrokseksi, josta haastateltavat ja kuvat jäivät uupumaan.

– Pyritään, että olisi tietynlainen läpinäkyvyys, mutta todellisuudessa se ei toteudu. Suomen järjestelmissä läpinäkyvyys taas on hyvää, Bröms toteaa.

Uudet ovet avautuivatkin Brömsin mukaan usein ihmisten, ei byrokratian portaita pitkin.

– Ihmisläheisyydellä ja keskustelulla pääsin lopulta näiden ihmisten tarinoihin kiinni.

Venäjällä tiedonhaussa Brömsin avuksi osoittautuivat oikeat ihmiskontaktit. Matti Matikainen

Poliittinen lataus

Ukrainan sota on kiristänyt poliittista tilannetta Venäjällä ja se on heijastunut maassa vahvasti politiikkaan sidoksissa oleviin öljy- ja kaasualan yrityksiin.

Sodan alkamisen jälkeen jo 11 alan johtajaa on menehtynyt hämärissä olosuhteissa ja vuoden 2022 jälkeen seitsemän ihmistä on kuollut pudottuaan ikkunasta tai parvekkeelta Venäjällä.

Brömsin Ikkunat kii -podcastin nimestä tuleekin välittömästi mieleen poliittinen lataus.

Onko podcastisi nimellä jotain yhtymäkohtaa tähän?

– Itse asiassa tähän liittyy tosi hauska tarina. Minulta on kysytty, mihin tämä nimi liittyy, mutta se ei liity alun perin mitenkään rikollisuuteen, Bröms naurahtaa.

Taustalla on Brömsin mukaan Venäjän entisen keisarin, Pietari Suuren, kuuluisa ajatus siitä, miten Venäjän tulisi pitää ”ikkunat auki Eurooppaan” eli maata tulisi länsimaistaa.

Saman keisarin perustamaa ja hänen nimeään kantavaa suurkaupunkia Itämeren rannalla kutsutaankin useasti myös Venäjän ikkunaksi Eurooppaan.

– Ajattelin sitten, että jos käsittelen rikoksia Venäjällä, niin se olisi sitten ikkunat kiinni ja se sopi true crime -genreen.

Sananvapauden tila

Bröms kuitenkin käsittelee teoksissaan myös poliittisia rikoksia. Vuonna 2022 julkaistussa ensiteoksessa Ikkunat auki itään – Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä (Deadline Kustannus) yhtenä tapauksena on toimittaja Anna Politkovskajan murha.

Riippumattoman venäläismedian Novaja Gazetan palveluksessa työskennellyt Politkovskaja tunnettiin Tšetšenian sotien ihmisoikeusrikkomusten käsittelystä ja Venäjän hallinnon arvostelusta.

Politkovskaja ammuttiin hänen kotitalonsa hississä vuonna 2006.

Yksi murhasta tuomituista miehistä, Sergei Hadžikurbanov, sai Venäjän hyökkäyssotaan osallistumisen takia armahduksen vuonna 2023.

Kuvassa mies tuo kynttilän Politkovskajan murhan 13-vuotispäivän kunniaksi kynttilän Solovetsky-kivelle Pietarissa. Kivi on muistomerkki poliittisen sorron uhreille. ZumaWire / MVPHOTOS

Bröms ei kommentoi maailmanpolitiikan tilaa syvemmin, mutta hän kertoo olevansa kiinnostunut Venäjän seksuaalivähemmistöjen vaikeasta nykytilasta ja maan sananvapaudesta.

– Venäjällä on nykyään todella helppoa leimata eri ihmisoikeusjärjestöjä äärijärjestöiksi, mikä on mielestäni todella surullista.

Venäjän hallinto on valjastanut ihmisoikeusjärjestöjen leimaamiseen muun muassa valtiolliset televisiokanavat, jotka näyttävät ainoastaan maan johdolle suotuisia ohjelmia.

Tästä huolimatta Brömsin mukaan valtiollisilta televisiokanavilta mainitsematta jätetyt tiedot ovat kuitenkin Venäjän kansalaisten saatavilla.

– Ihmiset, jotka haluavat löytää tietoa ja muuta, kyllä pystyvät sitä löytämään.

Katariina Bröms

  • Syntynyt vuonna 1998 Savonlinnassa, mutta muutti Kotkaan jo nuorena.
  • Opiskellut Tampereen yliopistossa Venäjän kieltä, kulttuuria ja kääntämistä.
  • Ensiteos vuonna 2022 julkaistu Ikkunat auki itään – Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä (Deadline Kustannus), jossa käydään läpi kuuluisia Venäjällä tapahtuneita rikoksia.
  • Vuonna 2024 julkaistiin Brömsin Sarjamurhaajia idästä -kirja (Into-kustannus), joka kertoo tositarinoita Neuvostoliiton ajan pahimmista sarjamurhaajista.
  • Kolmas kirja julkaistiin 27. lokakuuta 2025. Saanhan olla minäkin —Lastensuojelu Venäjällä (Deadline Kustannus) pureutuu Venäjän lastensuojelun tilaan.
  • Kirjallisuuden lisäksi tuottanut moniosaista true crime -podcastia Ikkunat kii.