Kirjamessut|Torstaina alkavilla Helsingin kirjamessuilla puhutaan ainakin kritiikistä, lukupiireistä, yhteiskuntaluokista, äänikirjoista ja Lapista. Tarinoiden lomassa voi kuunnella myös musiikkia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin kirjamessuilla keskustellaan neljän päivän ajan muun muassa kritiikistä, lukupiireistä ja yhteiskuntaluokista.
Ohjelmassa on myös musiikkiesityksiä ja lukudraamaa kirjallisuuskeskustelujen lisäksi.
Messuilla puhutaan ajankohtaisista aiheista kuten medialukutaidosta, Venäjästä ja saamen kielestä.
TORSTAI 23.10.
Kikkeliskokkelismiehen yllättävä paluu
Enpä herkässä varhaisteini-ikäisyydessäni arvannut, että kun katson Pulttibois-sarjassa Aake Kallialan esittämää Kikkeliskokkelis-miestä, kohkaisin siitä vielä 35 vuotta myöhemmin. Hahmo oli kreisin sarjan hahmoista kreisein. Se hillui indigonsinisessä verkkaritakissa ja hörökorvissa ja hohotteli päättömiä hokemia kuten ”kikkeliskokkelis, sul on mun luonto” tai ”mitäs läksit”. Rakastin ja rakastan tätä älyttömyyttä edelleen.
Kaikkein vähiten olisin kuitenkin uskonut, että jonain päivänä hahmon ”ajattomista viisauksista” kirjoitetaan pamfletti tai että sitä käsitellään Kirjamessuilla. Näin kuitenkin tapahtuu. Uskontotieteilijätaustaiset Hippo Taatila ja Niina Kalavainen havainnollistavat Kikkeliskokkelismiehen kulttuurista kehystä aina Goethesta, suufeista ja kabbalisteista Freudiin ja David Lynchiin. Tajutonta.
Suomenlinna-sali to 23.10. kello 10.30.
Lukupiirejä ja hittikirjoja – Miten TikTok vaikuttaa kirjatrendeihin Suomessa?
Ihmiset ovat suositelleet toisilleen kirjoja aina, mutta viime vuosina sosiaalinen media on murtanut kirjallisuuden norsunluutorneja ennätystahtia. Fanifiktio johtaa kustannussopimuksiin, hitiksi singahtaa vuosia sitten julkaistu kirja eivätkä nuoret jää odottamaan suomennosta vaan lukevat teokset englanniksi. Tämän hetken trendien lisäksi kuulisin mielelläni näkemyksiä siitä, miten tämä tulee vaikuttamaan kirjallisuuteen tulevaisuudessa. Tiktokin ja lukupiirien voimasta messuilla keskustelevat kirjailija S. K. Rostedt ja kirjavaikuttaja Iida Kalanti.
Töölönlahti-lava to 23.10. kello 14.30.
Kenellä on varaa sivistykseen?
Toimittaja ja kriitikko Vesa Rantama pohti taannoin Helsingin Sanomien esseessään, onko hänen sukupolvensa viimeinen, jolle itse hankittu sivistys on mahdollinen.
Erot yhteiskuntaluokkien välillä kasvavat varallisuuden ja elämänlaadun – mutta myös sivistyksen osalta. Sivistyksen hinnasta ja yhteiskuntaluokasta keskustelevat kirjailija, yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Koko Hubara, kirjailija, dramaturgi Marjo Niemi ja kirjailija, kuvataiteilija Riina Tanskanen.
Hakaniemi-lava to 23.10. kello 17.
PERJANTAI 24.10.
Medialukutaito nyt!
Nuorten medialukutaidosta on oltu huolissaan jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin huoli keskittyy erityisesti siihen, mitä käy, jos nuoret omaksuvat kaiken tietonsa Tiktokin kaltaisilta sosiaalisen median alustoilta. Onko perinteisellä, journalismin perusperiaatteiden mukaisesti tehtävällä tiedonvälityksellä enää mitään merkitystä nuorten maailmassa, ja miten nuoret saataisiin toisaalta kiinnostumaan toisinaan vanhahtavalta tuntuvasta perinteisestä mediasta?
Laajaa aihetta käsittelevät toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo, toimittaja Antti Kurra, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Annukka Hirvikoski ja toimittaja Tuomas Kaseva.
Kallio-lava pe 24.10. kello 12.30–13.30.
Kritiikkiä ja kipinöitä
Miksi kriitikon pitää uskaltaa teilata? Entä voiko kritiikki olla myös iloa ja uteliaisuutta? Miten kritiikki voi antaa lukijalleen oivaltamisen iloa? Suomen johtavat kriitikot avaavat kriittisen ajattelun merkitystä taiteessa ja kulttuurissa. Mukana keskustelussa Johanna Osváth, HS:n kriitikko Maaria Ylikangas ja Otso Venho.
Suomenlinna-sali pe 24.10. klo 14.30.
Muusikko-kirjailija Anna Järvinen puhuu ja laulaa messuilla perjantai-iltana. Kuva: Magnus Laupa
Kirjallisuutta ja musiikkia: Arvaamaton
Kirjamessuilla on muutakin ohjelmaa kuin keskusteluja: siellä kuullaan niin lukudraamaa kuin musiikkiakin. Perjantai-iltana ruotsinsuomalainen muusikko-kirjailija Anna Järvinen puhuu uudesta romaanistaan, joka kertoo monia koskettavasta aiheesta, vanhemman muistisairaudesta. Sen lisäksi hän esittää kappaleitaan. Järvinen osaa suomea ja ruotsia, joten ehkä tässä on mahtava mahdollisuus myös verestää vähän huterampaakin ruotsin-taitoa!
Esplanadi-lava pe kello 17.
LAUANTAI 25.10.
Ryssä
Venäjä ja sen hyökkäyssota Ukrainassa näkyvät eri tavoin ohjelmassa – on neuvostohistoriaa, Putinin valtaannousua, hybridiuhkia ja avustustehtäviä. Ryssä on ensimmäinen teos, jonka Susinukke Kosolana tunnettu runoilija Daniil Kozlov julkaisee oikealla nimellään. Omakohtainen romaani pohtii esimerkiksi, miltä tuntuu olla venäläinen tai suomalainen ja miten kansallisidentiteetti ylipäätään muotoutuu. Lisäksi Kozlov kertoo kääntämistään ukrainalaisen Serhi Žadanin teoksista. Kaunokirjallinen ote ajankohtaisiin, politisoituneisiin ja inhimillisiin aiheisiin kiinnostaa.
Suomenlinna-lava la 25.10. kello 14.30.
Kändis Schulman Suomessa
Mysteeri, kesämökki, aikamatka, lapsuus: ruotsalaisen kirjailija-toimittaja Alex Schulmanin kirjasta 17. kesäkuuta (17 juni) löytyvät elementit, joita Schulmanilta osaa jo odottaa. Uusimman romaanin päähenkilö on väkivaltaisesta käytöksestä syytetty opettaja Vidar, joka alkaa selvittää lapsuudenperheensä tapahtumia. Suosittua podcastia pitkään tehnyt Schulman on Ruotsissa iso kändis, joten esiintymistaitoa häneltä taatusti löytyy. Kiinnostava kuulla, miten hän avaa perhehistoriallisesta autofiktiosta alkanutta kirjallista uraansa.
Senaatintori-lava la 25.10. klo 16.
Tympeät tytöt – luokkakipuja
Riina Tanskasen Luokkakipuja-sarjakuvateokseen pohjautuva näyttely on ollut suorastaan hitti Tampereen työväenmuseo Werstaassa. Tanskanen käsittelee koskettavasti pieneltä paikkakunnalta lähtevän nuoren tuntoja Helsingissä, naisten näkymättömäksi jäävää työtä ja kapitalismia. Sarjakuva pitää ilmaisun kevyenä ja pelkistettynä, joten keskustelussa Tanskanen pystyy varmasti avaamaan ajatuksiaan uudella tavalla kiinnostavasti.
Esplanadi-lava la 25.10. kello 16.30.
Riina Tanskanen on palkittu työstään vuonna 2022 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Saamen kieli ja kirjallisuus 2020-luvulla
Suomi on virallisesti kaksikielinen mutta tosiasiallisesti paljon monikielisempi maa. Pelkästään Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, koltan- ja inarinsaamea. Saamen kielestä ja saamelaiskirjallisuudesta keskustelevat pitkän professorin- ja tietokirjailijanuran tehnyt Veli-Pekka Lehtola, elokuvaohjaaja-kirjailija Suvi West ja Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Kruununhaka-lava 17.30.
Todellinen Lappi nykykirjailijoiden silmin
Pohjoisesta kiinnostuneiden ei kannata poistua Kruununhaka-lavan katsomosta edellisen saamelaiskirjallisuuskeskustelun jälkeen, sillä puheet aiheesta jatkuvat. Todellisen Lapin olemusta pohtii nelikko, jonka jäsenet katsovat Lappia – tai Saamenmaata – aivan eri kulmista. Äänessä ovat palkittu saamelainen monitaiteilija ja aktivisti Niillas Holmberg, Reidar Särestöniemen elämäkerran kirjoittanut, kittiläläislähtöinen Noora Vaarala, rovaniemeläinen juristi-dekkaristi Anu Ojala sekä somevaikuttajana Lappiin muuttanut esikoiskirjailija Inari Fernández.
Kruununhaka-lava la 25.10. kello 18.
SUNNUNTAI 26.10.
Äiti Airolan parempi maailma
Airolan perhe on Suomessa kuuluisa monella saralla: viidestä lapsesta kaikki ovat jollain tavalla kulttuurin tekijöitä muusikko Arpasta näyttelijä Oona Airolaan. Kokkolan Ykspihlajassa kesäkahvilaa, kesähotellia ja paljon muuta luotsaavan Outi Airolan ja koko hänen taiteilijaperheensä elämä on kuin kirjasta, ja nyt äiti Airolasta on sellainen myös tehty. Outi Airolalla on varmasti valtavasti kiehtovaa kerrottavaa, joka ei kirjaan edes mahtunut.
Senaatintori-lava su 26.10. kello 10.30.
Outi Airolan kertoo kirjamessuilla elämästään ja elämäkerrastaan. Kuva: Juha Salminen / HS
Me Siiliset -luontokuvaesitys
Valokuvaaja-kirjailija Hannu Laakson suosittu eläinperhekirjasarja eteni erämaista takapihoille, kun tarinan aiheeksi nousi siili. Mutta eipä Laakso siilikuviaan suinkaan pihakeinussa makoillen napsinut. Päinvastoin: piikkiselkiä sai etsiskellä siinä missä saloilla vaeltavia villieläimiä. Tämänkin tarinan Laakso varmasti kertoo esitellessään siilien elämää kuviensa kautta.
Arabia-lava su 26.10. kello 11.
Kuinka rakentaa toivoa maailmaan? Nuortenkirjallisuuden näkymiä tulevaisuudesta
Nuorten fantasiakirjallisuus on täynnä dystopioita, joissa maailma on enemmän tai vähemmän tuhoutunut ihmisten itsekkyyteen. Realistisemmassa nuortenkirjallisuudessa puolestaan kärsitään mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja eriarvoisuudesta.
Kyllä – ja ei. Nuortenkirjallisuudessa kyllä käsitellään maailmantilanteen synkkiä puolia, ilmastonmuutosta ja sotia, mutta sen kautta voidaan myös tarjota välineitä pelkojen käsittelyyn. Kirjailijat Anne-Maija Aalto, Johanna Förster ja Suvi Nurmi keskustelevat siitä, mitä mahdollisuuksia he näkevät tulevaisuuden maailmoja hahmotellessaan, ja miten he rakentavat kirjoissaan toivoa ja luottamusta tulevaan.
Lonna-sali su 26.10. kello 12.30.
Kirjoista tutut äänet
Äänikirjan kuunteleminen on itse asiassa aika intiimi toimitus. Siksi sillä, kenet kelpuuttaa itsensä ja tekstin väliin on suuri merkitys. Lukijan ääni ja tapa lukea – painotukset, tauot, henkäykset – tuovat kirjaan kuin yhden uuden ulottuvuuden lisää tai sitten saavat jättämään koko leikin kesken.
Työstään äänityskopissa ja kuuntelijoiden antamasta palautteesta kertovat kokeneet lukijat Anniina Piiparinen ja Markus Niemi. Heihin vaikutuksen tehneistä teoksistakin kuullaan.
Töölönlahti su 26.10. kello 12.30.
Lisäksi HS:n toimitus haastattelee kiinnostavia kirjailijoita joka päivä Senaatintori-lavalla. Nämä haastattelut voi katsoa myös HS:n sovelluksesta tai osoitteesta HS.fi.