Metsästäjäliiton mukaan sudet surmaavat 40–50 metsästyskoiraa vuosittain.

Metsästyskoira juoksemassa pellon laidalla.

Avaa kuvien katselu

Suomen Metsästäjäliiton mukaan muun muassa metsästyskoirakokeita voidaan järjestää yhä vähemmän, koska sudet ovat levittäytyneet aiempaa laajemmalla alueelle. Kannan kasvu painottuu erityisesti Lounais-Suomeen. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Juttu tiivistettynä

  • Metsästäjät odottavat lumen tuloa, jotta voivat käyttää koiria metsästyksessä susien vuoksi.
  • Susikannan kasvu on saanut metsästäjät pelkäämään koiransa menettämistä.
  • Viime viikonloppuna susi tappoi norjanhirvikoiran Viitasaaren ja Keiteleen alueella.
  • Susien määrä on kasvanut Suomessa, ja Metsästäjäliiton mukaan se heijastuu jo metsästyskoirien hankintaan.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama ja muokkaama tiivistelmä.

Moni metsästäjä odottaa lumen tuloa susien vuoksi.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula sanoo, että yhä useammat metsästäjät eivät enää uskalla käyttää metsästyksessä koiria ennen kuin lumessa on nähtävissä susien jäljet.

Jälkien perusteella metsästäjät osaavat paremmin välttää alueita, joilla sudet liikkuvat.

– Muutos on selkeä, koiria ei pysty käyttämään. Keski-Suomessa susikanta on kasvanut, ja metsästäjät pelkäävät menettävänsä koiransa sudelle.

Kursulan mukaan erityisesti Keski-Suomessa Itä-Päijänteen alueella on tehty havaintoja susiperheestä.

– Viimeksi viime viikonloppuna susi tappoi yhden hirvijahdissa olleen norjanhirvikoiran Viitasaaren ja Keiteleen raja-alueella, kertoo Kursula.

Susikanta on Suomessa voimakkaassa kasvussa.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen raportin mukaan Suomen susien yksilömäärä oli arviolta tämän vuoden maaliskuussa 413–465 sutta, joka on noin 46 prosenttia suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa arvioitiin.

Luken johtava tutkija Samu Mäntyniemi kertoo, että Keski-Suomessa viime maaliskuussa susien kanta-arvio oli kolme susilaumaa.

– Sen jälkeen on voinut uusia reviirejä lähteä muodostumaan, mutta niiden tilanteen näemme vasta ensi keväänä, kun syksyn ja talven havaintoaineisto on analysoitu, kertoo Mäntyniemi sähköpostitse.

Metsästyskulttuuri muutoksessa

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan tilastojen valossa suden tappamien koirien määrä on pysynyt viime vuosina samana. Metsästäjäliiton mukaan sudet tappavat 40–50 metsästyskoiraa vuosittain.

Kennelliiton arvio on, että vuosittain metsästyksessä käytetään 80 000–120 000 koiraa.

Silpola sanoo, että kaikki eivät ilmoita susivahingoista esimerkiksi järkytyksen vuoksi.

Metsästäjäliiton tietoon tulee jatkuvasti uusia alueita, joilla susilauma tai yksittäinen susi estää metsästyksen.

Koirien vähentynyt metsästyskäyttö heijastuu Silpolan mukaan jo uusien koirien hankintaan.

– Pentutilastoissa alkaa näkyä, että metsästäjien mielestä ei ole mitään syytä ottaa enää metsästyskoiraa, koska sitä ei pysty käyttämään.

Kennelliiton mukaan vuonna 2015 rekisteröitiin vajaat 6 800 metsästyskoiraa ja viime vuonna rekisteröityjä metsästyskoiria oli noin 4 400.

Ajojahtikokeiluja ilman koiraa

Silpola kertoo, että joillain alueilla on kokeiltu 1960- ja 1970-luvulla yleisesti käytettyä ajojahtimallia. Siinä ei käytetä koiria, vaan metsästäjät ajavat hirveä kohti ampujien muodostamaa passiketjua.

Ongelma ajojahdissa on, että maaseudulla ei ole enää riittävän suuria eikä hyväkuntoisia metsästysporukoita.

– Me tarvitsemme metsästyksessä koiria. Ajoketjussa pitää lonkkien ja polvien toimia, kun metsässä kuljetaan. Se ei ole iäkkäiden hommaa, Silpola sanoo.