Vladimir Putinin useaan otteeseen tavannut presidentti Niinistö kertoo tilanteesta, jossa Putin antoi ”suoran syötön lapaan”.
Putin pohti tietovuotaja Edward Snowdenin lähettämistä Helsinkiin Kultaranta III -veneen kyydissä vuonna 2013. RONI LEHTI
Presidentti Sauli Niinistö paljastaa uutuuskirjassaan Kaikki tiet turvaan – Sinnikkään Suomen suunta (WSOY), millainen Venäjän presidentti Vladimir Putin on kahdenkeskisissä tapaamisissa.
Niinistö kertoo tapaamisesta Karjalan kannaksella vuonna 2012, jossa Putin ja Niinistö keskustelivat jääkiekko-ottelun jälkeen. Tiedotustilaisuuden päätyttyä Putin kysyi yllättäen Niinistöltä: ”miksi te sinne Natoon olette menossa, ette sillä Karjalaa takaisin saa”.
Tasavallan presidenttinä samana vuonna aloittanut Niinistö kertoo vastanneensa, ettei Suomi ole hakemassa Naton jäsenyyttä, mutta on tiivistämässä Nato-kumppanuutta ja turvallisuusyhteistyötä EU:n ja läntisten kumppaneiden kanssa.
– Miksi? kysyi Putin kirjan mukaan.
– Siksi, että jokainen itsenäinen maa maksimoi turvallisuutensa, Niinistö kertoo vastanneensa.
Tämä riitti Niinistön mukaan Putinille eikä asiasta sen koommin puhuttu. Seuraavan kerran asia nousi esille vuonna 2022, kun Suomi haki Nato-jäsenyyttä.
Syöttö lapaan
Kerran Putin lipsautti Niinistön mukaan suoran syötön lapaan, kun häneltä kyseltiin Kiinan ja Venäjän yhteisestä laivastoharjoituksesta Itämerellä. Tilanne tapahtui Putinin vieraillessa Punkaharjulla vuonna 2017.
Putin kertoi harjoituksen olleen tavanomainen ja totesi päätteeksi, ”ettei se ole ketään vastaan”.
Samaan aikaan venäläiset olivat arvostelleet Suomea lisääntyvästä harjoitustoiminnasta.
– Pääsin kuittaamaan: mekin tulemme osallistumaan pian ruotsalaisten suureen Aurora-harjoitukseen, eikä sekään ole ketään vastaan, Niinistö kirjoittaa.
Venäläisiä vihjeitä
Niinistön mukaan Putinilla oli tapana viljellä niin sanottuja venäläisiä vihjeitä. Vihjeet olivat suorasukaisia muistutuksia, joilla oli tarkoitus ilmaista, että ”me kyllä tiedämme tai pidämme mielessämme”. Vihjeet olivat kuitenkin puolihuumoriin puettuja.
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö Kultarannassa vuonna 2016. Juha Rahkonen
Putin saattoi esimerkiksi heittää keskustelussa, että Helsingissä on paljon CIA-agentteja. Tai muistuttaa kesken vuosikertaa 1845 olevaa viiniä arvioidessaan, miten asiat kyseisenä vuonna olivat. Silloin Suomi oli osa Venäjää.
Niinistön mukaan Putin ei kainostele KGB-taustaansa, vaan pitää sitä kunniakkaana palveluksena. KGB-piirteinä presidentti listaa muun muassa kurinalaisuuden ja voiman kunnioittamisen.
Piilotettuja viestejä
Keskusteluissa Putin saattoi muutenkin antaa erilaisia vihjeitä. Kun Niinistö vieraili Sotšissa vuonna 2018, Putin veti tapaamisen alussa hänet syrjään ja kysyi, haluaisiko hän tavata turvallisuusneuvoston jäsenet.
Paikalla olivat puheenjohtaja Nikolai Patrušev, puolustusministeri Sergei Šoigu, presidenttihallinnon silloinen päällikkö Sergei Ivanov ja puhemies Valentina Matvijenko.
Keskustelun jälkeen neuvotteluissa ulkoministeri Sergei Lavrov alkoi kertoa ”madonlukuja” Venäjän turvallisuushuolista. Esiin nousivat Naton laajentuminen, ohjuskilpi ja runsaat sotaharjoitukset.
– Me maksimoimme oman turvallisuutemme, Niinistö vastasi.
Niinistö arvelee kirjassa, että taustalla saattoi olla Venäjän hallinnon kovan linjan edustajien tyytymättömyys siihen, että Putin kohtelee Suomea liian ymmärtäväisesti.
– Saattoi siis olla, että Putin halusi antaa näytöksen, että tällaista henkeä on. Piiloviestinä siihen tietty sisältyi, että hän joutuu sitä pidättelemään, Niinistö kirjoittaa.
Sauli Niinistö: Kaikki tiet turvaan – Sinnikkään Suomen suunta. WSOY.