Esimerkiksi talitiaiset ovat puuhakkaita ja uteliaita siivekkäitä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Talitiainen saattaa pyrkiä sisälle tutkiakseen mahdollisia ruokapaikkoja, kertoo lintuatlaksen koordinaattori Heidi Björklund Luomuksesta.
Sisälle eksyneen linnun voi ohjata ulos avoimesta ikkunasta tai ottaa varovasti kiinni hanskat kädessä.
Savupiippu voi olla vaarallinen pöllöille, jotka saattavat jäädä sinne loukkuun etsiessään suojaa.
Lintujen ruokinta tulisi aloittaa vasta maan jäädyttyä ja jatkaa sitä säännöllisesti koko talven ajan.
Etenkin talitiainen on puuhakas pikkulintu, joka pistää nokkaansa uteliaasti moneen paikkaan.
Mistä voi kertoa se, että lintu tuntuu pyrkivän syksyllä jopa sisätiloihin?
– Talitiainen tutkii jokaisen kolon, jossa voi olla syötävää, kuten hyönteisiä, kertoo lintuatlaksen projektikoordinaattori Heidi Björklund Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Linnun silmissä esimerkiksi raollaan oleva parvekkeen ovi voi näyttää yhdeltä isolta kololta, jonka lintu haluaa tutkia.
Jos talitiainen – tai jokin muu lintu – pääsee livahtamaan erehdyksessä sisälle, sälekaihtimet kannattaa laittaa kiinni ja jättää valoisa ikkuna auki lintua varten.
– Usein se löytää itsekin tiensä ulos. Sitä voi myös kevyesti hätistellä.
Jos lintu alkaa räpiköidä lasia vasten ja tippuu vaikka ikkunalaudalle, sen voi pyrkiä ottamaan lempeästi hanska kädessä käteen.
Kotieläimet kannattaa pitää loitommalla, etenkin jos ne pyrkivät saamaan linnun kiinni.
Katse kannattaa lintujen näkökulmasta kääntää myös savupiippuihin.
Rengastustoimistoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja siitä, että rengastettu pöllö on mennyt savupiippuun ja menehtynyt sinne.
– Lehtopöllöt ja viirupöllöt pesivät isoissa koloissa luontaisesti, ja ne voivat mennä niihin myös päivehtimään, Björklund kertoo.
Pöllö voi luulla piippua koloksi, jonka suojaan se haluaa vetäytyä syys- ja talviaikaan.
– Se voi päästä pois tai sitten ei, jos se ei saa piipusta tarttumapintaa. Jos lintujen pääsyn haluaa estää, piipun päälle kannattaa laittaa verkko.
Muuten pöllö voi jäädä satimeen ja nälkiintyä piippuun.
– Valitettavan usein pöllöjä löytyy kuolleena, Björklund sanoo.
Riskipaikkoja ovat esimerkiksi kesämökit, joilla ei käydä talvella.

Tiaisten talviruokintaa. Kuva: Pekka Nurminen
Lintujen talviruokinta on paikallaan aloittaa silloin, kun maa alkaa olla jäässä.
– Ruokintaa ei pidä aloittaa liian aikaisin ja houkutella lintuja jäämään, Björklund sanoo.
Jos linnut eivät luontaisesti löydä ravintoa riittävästi, ne suuntaavat etelämmäksi lämpöön.
Kun lentäviä hyönteisiä ei enää helposti löydy, linnut etsivät muuta syötävää.
Jotkin linnut myös varastoivat ravintoa ahkerasti.
– Välillä on huvittavaa katsoa, kun kuusitiainen saattaa tökätä pähkinän lumikokkareeseenkin, Björklund sanoo.

Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Mitä linnuille ei ainakaan kannata tarjoilla?
– Ihmisten ruoantähteitä, sillä ne voivat olla liian suolaisia. Eikä mitään pilaantunutta, ei mitään, mitä ei itse söisi.
Esimerkiksi talitiaiselle maistuvat pähkinät. Lintu syö monipuolisesti myös hyönteisiä.
– Linnuille hyviä ovat esimerkiksi suolaamattomat maapähkinät ja auringonkukan siemenet. Keltasirkut tykkäävät kaurasta, Björklund kertoo.
– Talipallot ja -pötkylät ovat monien suosiossa.
Linnut saavat rasvasta hyvin energiaa, jota etenkin tarvitsevat talvesta selviämiseen.
– Kun talviruokinnan on aloittanut, sitä pitäisi myös jatkaa. Ettei vain huvikseen laita lomalla mökillä ja jätä sitten lintuja oman onnensa varaan, Björklund muistuttaa.
Jos ruokinta lopetetaan keskellä talvea, linnut joutuvat uudestaan etsimään sopivia ruokapaikkoja.
Jos tuntuu siltä, että linnuille ei jaksa pitää auki valtavan suurta ravintolaa, voi aloittaa pienesti ja jatkaa samaan malliin.
Läheinen ruokintapaikka voi saada linnun myös istuskelemaan ikkunalaudalla sekä jopa koputtelemaan ikkunaan.
– Linnut oppivat muistamaan ihmiset, jotka antavat niille ruokaa. Ne myös selkeästi osaavat odottaa sitä, että ruokintalaudalle tuodaan jyviä. Kesyimmät linnut voivat tulla jopa syömään ihmisen kädestä, Lintuasiantuntija Juhani Hannula kertoi aiemmin jutussamme.
Talvella ruokintapaikalla käyvät linnut eivät silti välttämättä ole koko ajan samoja, vaikka ruokkijoista siltä tuntuisikin.
– Vaihtuvuus voi olla suurtakin. Tämä on selvinnyt, kun lintujen rengastaja on ruokintapaikallaan rengastanut lintuja: talven mittaan tulee koko ajan vastaan uusia renkaattomia lintuja, Heidi Björklund kertoo.
Tilanne voi olla tällainen etenkin taajamissa, missä on useita ruokintapaikkoja.
– Linnut ilmeisesti kiertävät niissä, ja liikehdintää voi muutenkin olla paikasta toiseen talven mittaan. Tilanne on kenties eri, jos ruokinta on yksittäisellä syrjäisellä pihalla kaukana muusta asutuksesta. Linnut voivat tällöin olla vielä riippuvaisempia sellaisesta ruokintapaikasta – tosin minulla ei ole tarkempaa tietoa tästä.