Lahjoilla Putin on halunnut muistuttaa, että Suomi on kukoistanut Venäjän vallan alla.
Avaa kuvien katselu
Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin Turussa kesäkussa 2013. Kuva: Antti Aino-Koivisto / Lehtikuva
Presidentti Sauli Niinistö sai kahden presidenttikautensa aikana Venäjältä erikoisia lahjoja.
Lahjojen piilomerkityksiä pohdittiin presidentinkansliassa moneen kertaan.
Uudessa kirjassaan Kaikki tiet turvaan Niinistö kertoo, että Suomen itsemääräämisoikeudella vitsailu oli presidentti Vladimir Putinille mieluisaa.
Niinistö nostaa esiin kolme Putinin antamaa lahjaa: ensinnäkin ansiomerkin, joka oli alun perin annettu sortovuosien ajan senaattorille Samuel Werner von Troilille, toisekseen Pro Finlandia -nimisen teoksen sortovuodelta 1899 ja kolmanneksi 70-vuotislahjan, johon oli koottu Mannerheimin suvun kirjeenvaihtoa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että lahjoissa näkyy Putinin pakkomielle historiaan. Suomella on Venäjän historiassa selvä paikka.
– Näillä lahjoilla halutaan muistuttaa, että Suomi on kukoistanut Venäjän ansiosta. Muutoksia tulkitaan aina niin, että ne ovat suhteessa Venäjään.
Kukoistuksesta Lassila mainitsee esimerkkinä autonomian ajan vuosina 1809–1917.
– Venäjä halusi aina muistuttaa siitä, miten hyvin asiat silloin sujuivat eikä mitään uhkaa Venäjän taholta tule. Venäjälle tärkeää oli, että Suomi oli liittoutumaton, Lassila sanoo.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Sauli Niinistö on lahjoittanut Mannerheimin kirjeet Kansallisarkistolle. Kuva: Roni Rekomaa / LehtikuvaVenäjä omi Mannerheimin
Lassila ei löydä lahjoista suoria uhkauksia tai vihjailua. Päinvastoin, hän varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä tulkintoja.
Kulttuurista omimista löytyy sitäkin enemmän. Tästä esimerkkinä Lassila mainitsee Mannerheimin.
Mannerheim sai sotilaallisen koulutuksensa Venäjällä, silloisessa Pietarissa. Niinistön saama lahja, kokoelma Mannerheimin kirjeistä, ei saapunut perille Niinistön 70-vuotispäivänä, vaan vasta 2018.
– Mannerheim-kultti Venäjällä rakennetaan sellaisena, että hän oli venäläinen upseeri ja aristokraatti. Tässä on selvästi kolonialistista ja imperialistista omimista.
Lassilan mukaan lahjat pyrkivät alleviivaamaan Suomen ja Venäjän kiinteää yhteyttä ja kätketysti myös Suomen venäläisyyttä. Se taas kertoo Putinin imperialistisesta maailmankuvasta, jossa Suomikin on mukana.
– Pienenä valtiona ja entisenä Venäjän suuriruhtinaskuntana Suomen ei kannattaisi kuitenkaan lähteä ylitulkitsemaan ikääntyvän autoritäärisen johtajan lahjoja.
Venäjän historiankirjoitus poikkeaa Suomesta
Yle sai keskiviikkona vinkin neljännestä lahjasta. Se on veistos Tapaaminen Turussa 1812, joka paljastettiin vuonna 2012. Presidentti Niinistökin oli tilaisuudessa paikalla. Vuonna 1812 Suomi siirtyi Ruotsin vallasta Venäjän vallan alle.
Lassila muistaa patsaan hyvin. Hän arvioi, että sillä haluttiin jälleen kerran muistuttaa, kuinka Venäjän historiankirjoituksessa Suomi kukoisti Venäjän alaisuudessa.
– Totta kai venäläiset kuvittelevat, että Suomessa nähdään asiat tismalleen samalla tavalla.
Parhaiten Venäjän lahjoista muistissa lienee presidentti Tarja Halosen presidentti Dimitri Medvedeviltä saama kissa. Kissasta Lassila ei halua lähteä etsimään sen suurempia piilomerkityksiä.