Tekoälyyn sijoitetaan paljon rahaa, ja investoinneille odotetaan katetta. Minkälaiset odotukset ovat realistisia ja mitkä vain kuumaa ilmaa?
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n professorit Arash Hajikhani ja Samuel Marchal oikovat tekoälyyn liittyviä väärinkäsityksiä.
1. AI tietää kaiken tai ei mitään
Tekoälyn ja suurten kielimallien tutkimusprofessorina toimiva Arash Hajikhani törmää usein polarisoituineisiin mielipiteisiin: tekoälyn joko odotetaan tietävän kaiken tai sitten sen uskotaan puhuvan vain omiaan.
– Kumpikaan näistä ei pidä paikkaansa. Kaikki riippuu siitä, mihin tekoälyä kulloinkin käytetään, hän pohtii.
Hajikhani vertaa tekoälyä työkaluna tuleen. Sillä voi joko polttaa talon tai kypsentää pihvin juuri oikeanlaiseksi – jos on hyvä ruoanlaitossa ja tietää miten tulta käsitellään.
Sama koskee teknologiaa. On monia tapoja rakentaa hyviä ja toimivia tekoälyjärjestelmiä. Jos käyttäjä osaa asiansa, tekeminen voi tehostua valtavasti erityisesti suoraviivaisia tehtäviä automatisoimalla.
Hän itse esimerkiksi perkaa tutkimusartikkeleita läpi tekoälyn avustuksella.
Tekoälyn ”älykkyyteen” vaikuttaa suuresti promptaus, eli kyky osata kertoa järjestelmälle, mitä siltä halutaan. Liian yleisluontoisiin kehotteisiin saa yleensä kehnoja vastauksia.
Myös tekoälyn koulutusdatalla on suuri vaikutus. Jos tekoälyä ei ole ruokittu oikeanlaisilla tiedoilla, se ei voi niitä myöskään tarjoilla käyttäjälle.
– Roskaa sisään, roskaa ulos, Hajikhani summaa.
2. Tekoäly vie työpaikat
Toinen yleinen “totuus” on, että tekoäly vie useimpien ihmisten työpaikat jo aivan lähivuosina. Tekoälyyn keskittyvän kyberturvallisuuden tutkimusprofessoriksi nimitetty Samuel Marchal ei allekirjoita tätä.
– En usko, että asiat tapahtuvat niin nopeasti kuin ihmiset luulevat.
Hän muistuttaa, että koneoppivia järjestelmiä on kehitetty jo yli 50 vuotta. Vuosikausien kehittämisen jälkeen tekoäly saatiin hyväksi toistuvissa työtehtävissä. Viime vuosina on otettu suuria harppauksia, mutta niin sanottuun yleiseen tekoälyyn (AGI, artificial general intelligence) menee vielä kauan aikaa.
Marchal uskoo, että tieteiselokuvat ja muut lennokkaat visiot paisuttavat ihmisten odotuksia. Syyttävä sormi osoittaa myös median suuntaan.
– Yleensä uutisoidaan pelkästään tekoälyn uusista onnistumisista. Mutta voin vakuuttaa, että epäonnistuneita kokeiluja on paljon, paljon enemmän. Niistä ei vain uutisoida, koska niistä saa huonoja otsikoita, hän pohtii.
Marchalin omalla kyberturvallisuuden alalla tekoäly pärjää hyvin esimerkiksi kalastelu- eli phishing-hyökkäysten ja huijausten sekä haittaohjelmien tunnistamisessa. Tekoäly loistaa yksinkertaisissa ja toistuvissa työtehtävissä, mutta toisaalta se voi helpottaa myös massiivisten data-aineistojen kahlaamisessa.
Parhaimmillaan se on tietoturva-ammattilaiselle erinomainen apulainen, mutta ihmistä se ei korvaa – ainakaan vielä.
3. Tekoäly tekee kaikesta tehokkaampaa
Kolmantena uskomuksena on, että tekoälyä kannattaa tunkea kaikkialle. Professoreiden mukaan tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen ei valitettavasti ole yksinkertaista. Tekoäly ei tee kaikesta tehokkaampaa, eikä sille pidä ulkoistaa mitä tahansa asiaa.
Liian monet yritykset ovat esimerkiksi päätyneet tekemään verkkosivuilleen tekoälyä hyödyntävän chatbotin, joka ei lopulta palvele sille asetettuja tavoitteita.
Poimintoja videosisällöistämme
– Jos data ei ole oikeanlaista ja käyttötarkoitusta ei ole huolellisesti pohdittu, tuloksena on epäonnistuminen. Organisaatioiden tulee ymmärtää omaa toimintaansa, ja tekoälyn tulee olla osa yrityksen kulttuuria, Arash Hajikhani toteaa.
Hän puhuu tekoälyn eettisen ja vastuullisen käytön puolesta. Hänen mukaansa erityisesti kriittistä tietoa käsittelevissä järjestelmissä tekoälyn toiminnan tulee olla läpinäkyvää, ja siihen tulee pystyä puuttumaan.
Samuel Marchalin mukaan erityisen tärkeää AI-järjestelmien turvallisuus on kyberturvallisuudessa. Tutkijat saavat eniten hyötyjä vanhemmista koneoppimisen menetelmistä, ei niinkään laajoista kielimalleista tai generatiivisesta tekoälystä: jälkimmäiset ovat nimittäin edelleen liian alttiita virheille.
Kyberturvallisuudessa kohtuullinen osumatarkkuus ei riitä – yksikin virhe riittää suuren vahingon syntymiseen.
– Tekoäly ilman tarkoin mietittyä turvallisuutta on sama kuin jos ojentaisit organisaation avaimet kyberrikollisille. Jos järjestelmiä rakennetaan nopeasti ja ovet unohdetaan lukita, hintana ei ole ainoastaan kadonnut data. Tällaisen virheen seurauksena organisaatioon ei myöskään enää luoteta, ja se menettää sekä rahaa että tilanteen hallinnan, Marchal summaa.