Sveitsiläisomisteinen yritys yrittää jo kaupata Joensuuhun suunnitellun vetylaitoksen lopputuotetta, vaikka laitoksen rakentaminen ei ole edes alkanut.
Avaa kuvien katselu
P2X Solutions suunnittelee vihreän vedyn tuotantolaitoksenrakentamista Joensuuhun Savon Voiman voimalaitoksen viereiselle tyhjälle noin muutaman hehtaarin kokoiselle alueelle. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Joensuuhun voi tulla Suomen suurin vihreän vedyn tuotantolaitos. Jos kunnianhimoinen visio toteutuu, itärajan lähellä voisi valmistua polttoainetta kaukana merellä seilaaville laivoille.
Hanke on saanut Business Finlandin rahoitusta 60 miljoonaa euroa. Loppusumma on hankittava sijoittajilta, pääasiassa pankeilta.
Vetytalous ottaa ensiaskeliaan eikä sijoittajia ole helppo saada mukaan. Käytännössä laitoksen päätuotteelle on oltava iso määrä ostajia ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Periaate on siis sama kuin esimerkiksi asunto- ja tuulivoimarakentamisessa.
Vetylaitoksen päätuote olisi synteettinen metanoli, jota jalostetaan vedystä hiilidioksidin avulla. Metanoli soveltuisi meriteollisuuden käyttöön esimerkiksi laivojen polttoaineena. Sitä voisi käyttää myös yhtenä raaka-aineena päästöttömän lentokerosiinin valmistuksessa.
P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plitin mukaan laitoksen tuotantokapasiteetti on maksimissaan 30 000 tonnia metanolia vuodessa.
– Se on meidän tavoite ja sillä määrällä voisi liikkua muutama laiva ympäri vuoden, Plit havainnollistaa ja kertoo, että tuotantokapasiteetti on varsin pieni.
Juttu tiivistettynä
- Joensuuhun suunnitellaan Suomen suurinta vihreän vedyn tuotantolaitosta, joka valmistaisi polttoainetta merilaivoille.
- Hanke sai Business Finlandilta 60 miljoonan euron rahoituksen, loppusummaa haetaan sijoittajilta.
- Laitos tuottaisi synteettistä metanolia vedystä ja hiilidioksidista, hyödyttäen meriteollisuutta ja lentokerosiinin valmistusta.
- P2X Solutionsin vetylaitos etenee viivästymisestä huolimatta, käyttöönotto voisi olla mahdollista aikaisintaan vuoden 2028 lopussa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Sveitsiläisomisteisen P2X Solutionsin ensimmäinen vihreän vedyn vetylaitos otettiin käyttöön Porin lähellä Harjavallassa alkuvuonna. Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos. Seuraava on suunnitteilla Joensuuhun, minkä jälkeen yhtiön katse on Oulussa.
Herkko Plit kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä yli 50 erilaista vetytuotannon hankesuunnitelmaa, joiden investointiarvo on yhteensä yli 25 miljardia euroa.
Itä-Suomessa Pohjois-Karjalassa sijaitseva Joensuu on noin 500 kilometrin päässä merestä. Metanoli kuljetettaisiin rannikolle rekoilla.
Laitosta suunnitellaan Iiksenvaaran teollisuusalueelle, jossa toimii jo Savon Voiman kaukolämpölaitos ja hiljattain valmistunut Joensuu Biocoalin biohiililaitos. Laitoksen on arvioitu työllistävän rakentamisvaiheessa lähes tuhat ihmistä ja käyttöaikana noin 50.
Toimitusjohtaja Herkko Plit kertoo, että tuotanto tarvitsee jalkapallokentän verran tilaa. Tontille on suunniteltu vetylaitos ja metanolilaitos sekä muita rakennuksia. Video: Heikki Haapalainen / YleEU pakottaa vaihtamaan vähäpäästöisiin polttoaineisiin
Taustalla on EU:n kiristynyt liikenteen ja teollisuuden päästösääntely, joka velvoittaa korvaamaan fossiiliset polttoaineet ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla.
Käytännössä teollisuudessa ja merenkulussa on pakko siirtyä päästöttömiin polttoaineisiin, joita on mahdollista valmistaa vedyn avulla.
– Suomessa on halpaa ja uusiutuvaa sähköä, puhdasta vettä ja niin sanottua biogeenistä hiilidioksidia, jota saamme metsäteollisuuden kautta valtavia määriä, Plit perustelee.
Lisäksi Joensuusta löytyi sopiva kumppani. P2X Solutions hyödyntää vedyn valmistuksessa Savon Voiman kaukolämpölaitoksen hiilidioksidipäästöjä.
– Käytännössä valmistamme ensin vedyn ja sitten otamme hiilidioksidit talteen. Sitten yhdistämme vedyn ja hiilidioksidin ja siitä tehdään metanoli, Herkko Plit yksinkertaistaa.
Viereisellä tontilla toimiva Savon Voima hyötyisi merkittävästi vetylaitoksesta naapuritontilla.
– Voisimme olla ratkaisu hiilidioksidipäästöihin, ja samalla Joensuun kaukolämpö olisi puhtaammin tuotettua.
Vetylaitoksen tuottama hukkalämpö ohjattaisiin Joensuun kaukolämpöverkkoon. Laitos voisi tuottaa jopa noin 20 prosenttia kaupungin kaukolämmön tarpeesta.
Käytännössä muutaman hehtaarin tontille rakennettaisiin kaksi laitosta: vetylaitos ja metanolilaitos. Laitoksen sähkönkäytön kapasiteetti olisi 40 megawattia.
– Isompaa ei Joensuuhun voi rakentaa, koska Itä-Suomen sähköverkko ei riitä.
Avaa kuvien katselu
Harjavallassa jo avattu vetylaitos työllisti P2X Solutionsin mukaan rakentamisvaihessa lähes tuhat ihmistä. Kuva: Esa Syväkuru / YleEtenee vaikka myöhässä onkin
Toimitusjohtaja ja perustaja Herkko Plit vakuuttaa, että vetylaitos etenee, vaikka hanke on viivästynyt. Viivästymiseen on useita syitä, kuten Venäjän hyökkäyssota, rakentamiskustannusten nousu ja ympäristöluvan odottelu.
Näillä näkymin ympäristölupa valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tehtaan rakentamispäätös on tarkoitus tehdä ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, ja se voisi olla käytössä aikaisintaan vuoden 2028 loppupuolella. Rakennusluvan Joensuun hanke on jo saanut.
– Markkina on kehittynyt odotettua hitaammin. Pieniin laitoksiin on helpompi löytää asiakkaita kuin isoihin, Plit kertoo ja paljastaa, että yhtiön on mahdollista laajentaa Joensuun laitosta myöhemmin.