Pääministeri Petteri Orpo (kok.) peräänkuuluttaa Euroopan mailta vahvempaa solidaarisuutta Ukrainan tukemisessa.
Orpon mukaan Euroopan maiden pitäisi osallistua tasapuolisemmin Ukrainan tukemiseen, sillä tällä hetkellä maiden välillä on suuria eroja Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan auttamisessa.
– En pidä siitä, että tässä eivät ole kaikki mukana, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.
– On selvää, että NB8-maat ja itäisen reunan maat, joilla Venäjän uhka on kouriintuntuva ja jotka ymmärtävät Ukrainaa, ovat vahvasti mukana. Mutta se ei millään tavalla selitä sitä, että meillä on vauraitakin maita, joilla olisi kyky sekä materiaalitoimituksille että taloudelliselle tuelle, jotka eivät ole mukana tässä, hän jatkoi.
NB8-mailla Orpo viittaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaan kahdeksan maan ryhmään.
– Tarvitaan ehdottomasti vahvempaa solidaarisuutta tässäkin asiassa.
Orpon mukaan Ukrainan tukemisen tasapuolisuudesta keskustellaan sekä Naton että EU:n piirissä.
– Kyllä me painamme päälle tässä asiassa koko ajan, että kaikki osallistuvat. Se on oikein, koska kyse on Euroopan turvallisuudesta, ei vain Ukrainan tai itäisen reunan turvallisuudesta, Orpo painotti.
Etenkin Pohjoismaat ja Baltian maat ovat tukeneet Ukrainaa bruttokansantuotteeseensa nähden vahvasti, kun taas monien Etelä-Euroopan maiden tuki Ukrainalle on jäänyt varsin ohueksi.
Ratkaisu lähellä
Orpo kommentoi Ukrainan tukemista eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena oli torstaina Brysselissä alkava EU-huippukokous.
Orpo uskoo, että EU:ssa ollaan lähellä ratkaisua Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan tukemiseen. Se on Orpon mielestä ehdottomasti paras keino Ukrainan tukemiseen, sillä jäsenmaiden puoleen kääntyminen tai eurooppalaisen yhteisvelkarahaston pystyttäminen olisivat selvästi huonompia vaihtoehtoja.
– Siinä ollaan lähellä ratkaisua, mutta sitä ratkaisua ei vielä ole valmiina. Neuvottelut jatkuvat ja niitä tullaan varmasti käymään ihan viimeiseen asti myös huippukokouksessa, Orpo arvioi.
Orpo muistuttaa, että Venäjän jäädytettyjen varojen suuntaaminen Ukrainan tukemiseen ei ole yksinkertainen operaatio, vaan se edellyttää lukuisia lainsäädäntöhankkeita.
Orpo toivoo, että ratkaisuja asiassa saataisiin tehtyä niin, että ensi keväänä rahoja liikkuisi Ukrainan suuntaan.
– Potentiaali on jopa 180 miljardia, Orpo sanoi.
Belgia huolissaan
Belgia, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa Venäjän jäädytetyistä varoista sijaitsee, on ollut huolissaan sille mahdollisesti lankeavista oikeudellisista ja taloudellisista seurauksista. Orpo suhtautuu ymmärryksellä Belgian huoliin ja pitää niiden huomioimista perusteltuna.
– Belgiaa ei voida tässä mielestäni mitenkään ohittaa. Tässä on heidän taloutensa järjestelmän näkökulmasta niin suuret intressit, Orpo arvioi.
Orpo toivoo, että tämän viikon huippukokouksessa voitaisiin antaa EU-komissiolle jatkovalmistelutehtävä Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi Ukrainan tukemiseen.
Unkari on suhtautunut vastahakoisesti EU:n Venäjän vastaisiin toimiin, mutta Orpon mukaan asiasta voidaan tarvittaessa päättää myös halukkaiden koalitio -periaatteella, mikä tosin vaatisi oman päätöksentekorakenteensa.
– Jos tässä ei yksimielisyyteen päästä, niin Eurooppa epäonnistuu pahasti, Orpo sanoi.
Pakotteita varjolaivastolle
Orpo arvioi tiedotustilaisuudessaan myös, että EU on pääsemässä eteenpäin Venäjään kohdistetun 19. pakotepaketin kanssa. Orpon mukaan kyseessä on ”tuhti paketti”.
Hän on erityisen tyytyväinen toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat Venäjän energiakuljetuksiinsa käyttämään niin sanottuun varjolaivastoon. Niillä pyritään vaikuttamaan muun muassa varjolaivaston laivojen lippuvaltioihin. Samalla varjolaivaston laivoihin pyritään vaikuttamaan myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kautta.
– Tämä on oleellista Venäjän sotakassan heikentämisen kannalta, mutta myöskin meidän oman turvallisuutemme ja ympäristöturvallisuutemme näkökulmasta, Orpo tiivisti.