Teillä on hieno demokratia, pitäkää siitä kiinni, presidentti Sauli Niinistö lausui Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille syksyllä 2019.
Näin Niinistö kertoo kirjassaan Kaikki tiet turvaan.
Trump vastasi kysyvällä katseella.
– Otin riskin, kun sanoin hänelle näin. Trump tiesi aivan hyvin mitä tarkoitin, Niinistö lisäsi keskiviikkona kirjansa julkistustilaisuudessa.
Nyt, Trumpin toisella presidenttikaudella, demokratia ei Niinistön mukaan ole Yhdysvalloissa kummoisissa kantimissa, päinvastoin.
Niinistö sanoo Ylelle, että vapauden ja demokratian pyhäkkönä pidetty Yhdysvallat on muuttunut, eikä siitä voi nyt puhua liberaalina demokratiana.
– Jos puhumme liberaalista demokratiasta, me emme puhu nyt Yhdysvalloista, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa.
– On näkyvissä, että Trump käyttää kaiken valtansa ja ehkä valtaoikeuksien rajoilla joskus ne ylittäenkin.
Niinistö näkee Trumpin omavaltaisessa toimintatavassa myös mahdollisuuden hyvään – Trump ei pelkää olla kova niitä kohtaan, joiden hän katsoo olevan ”pahojen” puolella.
Osaako Trump siis olla kova Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia kohtaan? Niinistön mukaan kyllä.
– Jää nähtäväksi miten kaikki päättyy, mutta ainakin muutaman kerran puheissaan hän on selvästi poikennut voimakkaampaan suuntaan siitä, mitä Yhdysvallat on aikaisemmin esittänyt.
Niinistö: Nato-jarrutus on ”päätön”
Suomen tie Natoon oli historiallisen nopea, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hakemuksen jättämisestä toukokuussa 2022 Suomen täysjäsenyyteen huhtikuussa 2023 meni alle vuosi.
Vaikka Nato-maat suhtautuivat Suomen jäsenyyteen lähtökohtaisesti myötämielisesti, ja avointa tukea tuli niin Yhdysvalloista kuin Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergilta, prosessi ei ollut läpihuutojuttu.
Niinistö kirjoittaa, miten Venäjän hyökkäyssodan eskaloituminen eli laajeneminen pelotti ja puhutti Ranskaa, Saksaa ja Yhdysvaltoja myöten.
– Myönnän auliisti, että maaliskuun (2022) alkupäivinä minulla ei ollut ehdotonta kantaa lähteä hakemaan jäsenyyttä. Minusta avoimia kysymyksiä oli edelleen. Ensinnäkin ilman Ruotsia meidän ei pitäisi edetä, ja Ruotsin kanta tuolloin oli kielteinen, Niinistö kirjoittaa.
Sen sijaan Niinistö tyrmää puheet siitä, että hän olisi jarruttanut keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä jo aikaisemmin, esimerkiksi ennen 2015 eduskuntavaaleja. Naton kannatus oli tuolloin Suomessa lähes marginaalista.
– Tämä on ihan päätön keskustelunaihe. Kaikki tietävät, että ylivertainen enemmistö Suomen puolueista oli vastaan, kuten Suomen kansakin.
– En ollenkaan ymmärrä mistään jarruttelusta – miten pitää jarruttaa jotain mikä on paikallaan? Eihän sitä voi jarruttaa, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Niinistö haluttiin kampanjoimaan Natolla ”30 pinnaa”
Kirjassa Niinistö kuvaa, miten hänen taustapuolueessaan kokoomuksessa Nato-kysymys kuumentui ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.
Haaveiltiin, että Nato-teemalla saisi vaalikannatuksen nousemaan hurjaan 30 prosenttiin eli ”pinnaan”.
– Kokoomuksen piirissä oli syntynyt ajatus Nato-kansanäänestyksen pitämisestä eduskuntavaalien yhteydessä keväällä 2015, ehkä taktisista syistä. ”Saisi 30 pinnaa”, niinkin joku jo oli kuvannut vaikutusta eduskuntavaaleihin.
Niinistön mukaan hänen tehtävänsä olisi ollut kampanjoida kansanäänestyksen puolesta.
– Ideaan taisi sisältyä, että minä olisin lähtenyt kampanjoimaan sitä kansanäänestystä. Minusta ajatus oli outo, ja monet kokoomuslaisetkin tuntuivat sitä vierastavan, hän lisää kirjassa.
Niinistö kutsui eduskuntapuolueet keskusteluun joulukuussa 2014.
Väärinkäsitys saattoi Niinistön arvion mukaan syntyä siellä. Hän halusi sopia, miten asiasta viestitään, ettei valtiojohdon viestistä tulisi epäselvyyttä.
– Ei ole tarkoitus panna ketään ”ruotuun” vaan löytää tarkat ilmaisut, joista pääsemme yksimielisyyteen, ja jotka esitän ulos, Niinistö kirjoitti päiväkirjaansa.