TEHTAANKADULTA pian ensi-illan jälkeen tulevan nootin syy ei tiettävästi ole sotaisassa julisteessa vihjailevasti Z-kirjaimen näköisellä 2:lla korvattu S-kirjain Sisu 2 -elokuvan nimessä. Syy on leffan revanssihenkisyys sekä jo nähdyssä julisteessa että itse kansainväliseen levitykseen venäläisvastaisesti tähtäävässä teoksessa.
Uuskremlologinen turvallisuussyistä nimettömänä esiintyvä asiantuntijamme analysoi alla lähes varmana pitämänsä piakkoin saatavan nootin perusteita ymmärtävästi Tehtaankadun ja Pääkonttorin näkökulmasta.
.
”Oma kosto kullan kallis” – huhhuh!
Ei kai tässä taas jotenkin kaivella menneitä ja muistutella kullankaivajan peiteroolilla, että Suomi-neidolla olisi nyt tai ollut ylipäätään koskaan jotain valittamista siitä, että itänaapurimme on joutunut joskus jopa ennaltaehkäisevästi korjaamaan epäedullisia rajasijainteja joskus myös ennalta liittoutumalla imperialistis-fasistis-natsistis-kapitalistisen Suomen tulevan aseveljen kanssa puolustaakseen neuvostokansojen suuren perheen legitiimejä suurvaltaintressejä elokuussa 1939 sovitussa laajennusdiiliyhteistyössä toisen johtavan eurooppalaisen kansallissosialistisen suurvallan kanssa. Ei jatkoon!
SISU 1 -elokuva sitä vastoin saa edelleen Tehtaankadun rauhananalyysiryhmän hyväksynnän. Olihan siinä vastustajana Natsi-Saksan petturiarmeija, joka salakavalasti kääntyi liittolaistaan Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941 oltuaan toisen maailmansodan kahden ensimmäisen vuoden aikana arvostettu yhteistyökumppani laittomien hyökkäysten toimeenpanossa ja maavaltauksia jaettaessa sekä oppimassa joukkotuhontaa mm. neuvostojoukkojen Puolassa 1940 suorittamien Katynin siviilimurhien tapaan. Tehtaankatu pitää syvästi valitettavana ja esittää jyrkän tuomionsa, että Sisu 2 -toimintaelokuvan sankariksi nostama hahmo on nyt kääntänyt aseensa itäistä rauhanvaltaa vastaan vieläpä revansistisessa muka ”oikeutetun koston” hengessä, vaikka tosiasiassa kaikki harvat niin kutsutut evakot ovat nykytutkimusten mukaan loikanneet velvollisuuksiaan paetessaan Neuvostoliiton alueelta Suomeen omasta vapaasta tahdostaan toisin kuin se valtaosa, joka jäi mielihyvin asuinsijoilleen rakentamaan sodasta kärsinyttä kotimaataan uuden inhimillisemmän yhteiskuntajärjestyksen oloissa. Rambo-Aatami ansaitsisi Oscar-haaveittensa sijasta pikemmin k**lan kallonsa!
.
ETTÄ SEMMOISTA! Suomen näkökulmasta voisi kai muistuttaa vaikka nootinkin muodossa julkeasti myös asian ns. juurisyistä eli itsenäisen Suomen ja itänaapurimaamme välisistä rajoista, joista ainoat rauhanomaisesti neuvotellut ja sovitut kv. vahvistetut ovat alkuperäiset Tarton rauhan 1920 rajat. On tärkeää, ettei itsenäisen Suomi-neidon alkuperäisiä amputoimattomia luomumuotoja unohdeta, vaan kansainvälisesti tunnustetut alkuperäiset lailliset rajamme 1920-1947 muistetaan. Muistetaan ja muistutetaan asiasta paitsi itseämme myös Venäjän federaatiota sekä lisäksi sivistys- ja oikeusvaltioita kansalaisineen. Yksi maltillisen hienostunut tapa on pitää lähellä sydäntä niin juhlassa kuin arjessa tyylikästä Kokonainen Suomineito pinssiä tai riipusta.
Lue myös:
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.