Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan Sally Leskisen mukaan alueellinen itsehallinto on vitsi, jos valtiovarainministeriön asiantuntijat tekevät päätökset.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen ei usko, että puolet hyvinvointialueista olisi epäonnistuneet raha-asioissa huonon johtamisen vuoksi. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Hyvinvointialueiden rahoitus muistuttaa nälkäpeliä, jossa alueet on laitettu taistelemaan keskenään, sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen keskiviikon A-studiossa.
Leskisen mukaan rahoitusmallin suhteen pitäisi nyt viheltää peli poikki ja korjata rakenteet, ennen kuin jatketaan eteenpäin.
– Kuten oikeuskansleri ehdotti, pitäisi analysoida, miksi ollaan tällaisessa tilanteessa, että näin moni alue on poikkeusmenettelyssä. Ellei sitten haluta suoraan väittää, että alueita on johdettu huonosti tai tehty huonoja päätöksiä. En usko, että puolet alueista epäonnistuu näistä syistä, Leskinen sanoo.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on rikkonut tietoisesti rahoituslakia voidakseen noudattaa perustuslakia palveluiden tarjoamisesta. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan hyvinvointialueet eivät voi jättää lainvastaisella tavalla hoitamatta palveluita alijäämän vuoksi.
Myös hallituspuolue RKP haluaa muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin.
Hyvinvointialueiden saama valtion rahoitus on niin sanotusti yleiskatteista eli alueet voivat päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään.
Leskisen mukaan olisi syytä myös arvioida hyvinvointialueiden poikkeusmenettelyjen tuoma lisäarvo.
– Jos poikkeusmenettelyn myötä päätösvalta siirtyy valtiovarainministeriön asiantuntijoille, niin silloinhan alueiden itsehallinto on vitsi. Erilaiset poikkeusmenettelyt myös sitovat todella paljon aikaa hyvinvointialueelta, Leskinen sanoo.
Rahoituslakia muutettu jo kahdesti tällä hallituskaudella
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen huomauttaa, että rahoituslakia on muutettu jo kahdesti tällä hallituskaudella. Hän uskoo, että myös kolmas viilaus on lakiin tulossa. Isomman remontin osalta kannattaa kuitenkin Ahosen mukaan suhtautua maltillisesti.
– Kyseessä on kolmannes valtion budjetista. Kaiken tulee perustua tutkittuun tietoon, eikä voida tehdä äkkinäisiä muutoksia. Hallituskausi on myöhäisessä vaiheessa, joten senkin suhteen toivotaan malttia. Toiminnan tasapainottamista pitää tehdä nykyisen rahoituslogiikan mukaisesti.
Rytkönen: kokoomusedustaja ”osoitti oravaa”
Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos kirjoitti pari viikkoa sitten julkisessa Facebook-päivityksessään, että hyvinvointialueiden taloudellisen ahdingon osasyynä on hoitohenkilökunnan kolmen vuoden takaiset yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset.
Sote-alan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että kyseessä oli ”katso orava” -toimenpide, jossa huomiota yritetään kiinnittää toisaalle.
– Se oli kokoomuksen edustajalta ihan posketon ulostulo. Kaikki vastuu on hallituksella, joka voi antaa lisärahoitusta hyvinvointialueille. Hoitajien nostaminen palkkamontusta ei ole ongelman ydin. He ovat todellakin palkankorotuksensa ansainneet, Rytkönen linjaa.
Ahonen huomauttaa, että palkkamenot ovat noin puolet hyvinvointialueiden kuluista, joten palkankorotuksillakin on merkityksensä. Tilanne on kuitenkin Ahosen mukaan ristiriitainen, sillä hän pitää erittäin hyvänä, että hoitohenkilökuntaan on pystytty panostamaan.
– Myrsky on vasta tulossa. THL arvioi, että yli 85-vuotiaiden osuus tulee 15 vuodessa tuplaantumaan. Tarvitaan siis paljon henkilöstöä myös jatkossa, Ahonen sanoo.