Jouko Turkka syntyi Pirkkalassa suomenkieliselle isälle ja ruotsinkieliselle äidille. Koulut hän kävi Tampereella. Turkka hakeutui teatterikoulun ohjaajalinjalle, jonne hänen lisäkseen pääsi vain Eeva Salminen. Samaan aikaan näyttelijälinjalla oli tulevia suomalaisia mestareita, kuten Kristiina Halkola, Pekka Autiovuori ja Heikki Kinnunen.
Jouko Turkka aloitti teatterintekijänä Seinäjoella. Hänen oivalluksensa oli tarjota maakunnissa esityksiä, jotka liittyivät seudun historiaan.
Seinäjoen jälkeen Turkka siirtyi Joensuuhun, jossa koettiin lavalla suuria menestyksiä ja kulisseissa riitoja, lakkoja ja tiukkaa politiikkaa. Kotkassa Turkka onnistui tuomaan lavalle maakunnan omien tekijöiden näytelmiä ja katsomoon paljon yleisöä.
Lopulta Turkka löysi tiensä Helsingin kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi, Paavo Liskin ollessa toinen johtaja.
Helsingin kaupunginteatterissa Jouko Turkka ohjasi parhaat näytelmänsä. Erityisen maininnan ansaitsee Hannu Salaman romaanista dramatisoitu näytelmä Siinä näkijä missä tekijä (1976). Siitä pitivät niin näyttelijät kuin erityisesti katsojat. Riitaa syntyi siitä, oliko näytelmä ”kommareiden esiinmarssi” (Raimo Ilaskivi) vai työväenluokan koko kuva.
Erikoisen ja ansiokkaan version Turkka ohjasi myös Hella Wuolijoen Niskavuori-kirjoista. Kylmänkankeissa perhekuvissa päästiin luultavasti lähemmäs Niskavuoren henkeä kuin koskaan.
* *
Turkan hyvistä ystävistä kirjassa esiintyvät muun muassa Jussi Kylätasku ja Hannu Salama, jonka kanssa riidat johtivat outouksiin.
Kirjassa sivutaan myös Turkan perhesuhteita. Ainoa avioliitto saa Jouko Turkalta rankan arvion. Poika Juha Turkka kertoo, että isä kohteli lähipiiriään huonosti.
Teatterikoulun professoriksi ja opettajaksi Turkka lupautui lopulta seitsemäksi vuodeksi. Tästä ajasta silloiset oppilaat kertovat sekä hyvistä kokemuksista että ylilyönneistä opetuksessa.
Teatterikoulun jälkeen Turkka ohjasi näytelmiä eri teattereissa. Näkyvimpiä olivat televisiosarjat, joiden katsominen on vaikeaa. Ylinäytteleminen sai aikaan koomisia hahmoja.
Myöhemmin Jouko Turkka teki Neloselle puheohjelmaa poikansa Juhan kanssa. Vieraina oli poliitikot ja kulttuurin tekijöitä.
Sairastumista seurasi yksinäinen elämä lapsuudenkodissa Pirkkalassa ja lopulta hoitokodissa.
* *
Kai Häggmanin kirja kertoo Jouko Turkasta asiallisesti, elävästi ja uskottavasti. Turkka jätti suomalaiseen teatteritaiteeseen myös paljon hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että Turkka kirjoitti itsekin lukemisen arvoisia kirjoja, kuten Häpeä (1994), Aiheita (1982) ja Selvitys oikeuskanslerille (1984).
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.