Työministeri Matias Marttinen kertoo hallituksen työlainsäädäntöuudistuksista.
Työministeri Matias Marttinen (kok). TIINA SOMERPURO
Petteri Orpon (kok) hallitus antaa torstaina erityisesti vasemmistoa ja ay-liikettä kuohuttaneen esityksensä irtisanomissuojan heikentämisestä eli niin sanotusta potkulaista.
Hallitus julkistaa esityksensä kello 14.00. Työministeri Matias Marttinen (kok) kertoo esityksestä kello 14.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa, jonka IL-TV näyttää suorana lähetyksenä.
Potkujen painava syy putoaa pois
Hallitus haluaa muuttaa irtisanomisperustetta niin, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
Hallituksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä sekä vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Erityisesti pienyritykset pitävät irtisanomisen oikeudellisia riskejä merkittävänä työllistämisen esteenä.
Työnantaja saa nykyisin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioidaan aina kokonaisuutena.
Työsuojeluhallinnon mukaan mukaan voimassa oleva asiallinen ja painava syy tarkoittaa sitä, että 1) työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista, 2) sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi tämä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään ja 3) työnantajan tarjottavissa olevan työn olennaista ja pysyvää vähentymistä, jos työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin.
Asiallinen syy riittää jatkossa
Lakiluonnoksen mukaan jatkossa edellytettäisiin, että irtisanomisen taustalla oleva syy on asiallinen. Vaatimus syyn asiallisuudesta tarkoittaisi, että työnantajalla täytyisi olla irtisanomiselle työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä peruste.
Minkä tahansa moitittavan käytöksen tai puutteellisen työsuorituksen ei katsottaisi riittävän irtisanomisperusteeksi. Keskeistä olisi sen arvioiminen, voidaanko työnantajalta kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista irtisanomisaikaa pidempään.
Muutosta valmistelleen työryhmän muistion mukaan valmistellut muutokset voisivat lisäksi selkeyttää irtisanomista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: 1) Työntekijä on aiemmin toiminut moitittavasti, ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa, 2) työntekijän vakavuudeltaan vähäiset rikkomukset ovat toistuvia tai 3) työntekijä pysyväisluonteisesti alisuoriutuu työssään.
On mahdollista, että tänään julkistettava lakiesitys poikkeaa jonkin verran lakiluonnoksesta.
Alisuoriutuminen on lakihankkeen aikana ollut kova pala perussuomalaisille. PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi Ilta-Sanomille kesällä, että lakiluonnoksessa irtisanomisperusteeksi kirjattuun asialliseen syyhyn ei sisälly määritelmää alisuoriutumisesta.
Toisaalta eräänlainen alisuoriutuminen todetaan jo nykyisessä laissa.
Iltalehden tietojen mukaan ongelma on ratkaistu niin, että sanaa ”alisuoriutumien” edi hallituksen esityksestä löydy.
Lakiluonnoksen mukaan työnantajalla ei myöskään olisi enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä.
Palkansaajakeskusjärjestöjen lausuntokierroksella antaman eriävän mielipiteen mukaan ehdotetut muutokset voivat johtaa tilanteisiin, joissa työntekijän irtisanominen on mahdollista ilman kohtuullista harkintaa tai tasapainottavia toimia, mikä lisää työpaikkojen epävarmuutta, ja voi johtaa mielivaltaisiin irtisanomisiin, jotka eivät perustu työntekijän todelliseen työpanokseen tai vakaviin rikkomuksiin.
Vasemmistoliitto: ”Ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo puolueen torstaina lähettämässä tiedotteessa, että potkulaki on tarpeettoman hyökkäys työntekijöitä vastaan.
– Oikeistohallituksen potkulaki on jälleen yksi epäluottamuksen osoitus suomalaisille työntekijöille. Koko lakihankkeen lähtöajatus on se, että työntekijöiden asema on Suomessa liian turvattu, ja siksi sitä pitää pala palalta murentaa. Luottamuksen sijasta hallitus rakentaa työmarkkinoille vastakkainasettelua, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan puhe irtisanomissuojan heikentämisestä työllisyystoimena on harhaanjohtavaa. Hallituksen esityksen mukaan irtisanonomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voida luotettavasti arvioida, koska tutkimusnäyttö ei ole selvää.
– Irtisanomissuojan heikentäminen ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, Koskela sanoo.
Laki ei koske kaikkia
Työnantajalla ja ay-liitolla on aina mahdollisuus sopia toisin.
Suomen vaikutusvaltaisin ay-liitto eli Teollisuusliitto sai pidettyä uusimmassa työehtosopimuksessaan irtisanomissuojaa koskevan ehdon, joten uuden lain voimaan tultua, Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa irtisanomissuoja on lakia selkeästi parempi.