Suomen ei pitänyt lähteä mukaan Nato-ohjelmaan, jossa ostetaan USA:sta aseita Ukrainaan. Hallitus muutti linjansa.
221025Petteri Orpo piti tiedotustilaisuuden Eduskunnassa koskien Ukrainan sotaa. Elle Laitila
Suomi on päättänyt ostaa sadalla miljoonalla eurolla aseita Yhdysvalloista Ukrainalle. Ostot rahoitetaan velalla eikä leikkauksia tehdä muualta.
Hallitus päätti asiasta tänä aamuna yksimielisesti. Asia vahvistetaan Iltalehdelle pääministeri Petteri Orpon (kok) esikunnasta.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
– Ukrainan tilanne on niin kriittinen. Kyllä meidän pitää olla mukana. Emme voi olla ulkona tästä, kun siellä on kaikki Pohjoismaat ja Baltia, Orpo lausui lehdelle.
Hallitus ottanut myös kaiken muun Ukraina-tuen kehysten ulkopuolelta.
Zelenskyi ei kiitellyt
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli lokakuun alkupuolella sosiaalisessa mediassa maita, jotka auttavat maata suojautumaan Venäjän ilmahyökkäyksiltä talvella. Zelenskyin mukaan Ukrainan puolustus riippuu talvella ennen kaikkea ilmatorjuntaohjuksista, joita saadaan Yhdysvalloista eurooppalaisten maiden maksamana.
Huomiota herätti, ettei Zelenskyi kiitellyt Suomea, joka ei vielä tuolloin ollut mukana USA:sta Ukrainaan aseita ostavassa rintamassa.
Orpo kertoi kuitenkin jo reilut pari viikkoa sitten Iltalehdelle, että Suomi harkitsee liittymistä USA:sta aseita Ukrainaan ostavaan ohjelmaan.
Orpon esikunnasta kerrotaan nyt Iltalehdelle, että Suomen linjanmuutoksen taustalla on Ukrainan tilanteen kehittyminen kriittiseen suuntaan, muutokset Ukrainan saamassa tuessa sekä se, että vain USA:sta on saatavissa tiettyä Ukrainan kannalta elintärkeää aseistusta.
Ukrainan tukea seuraava Kiel-instituutti on kertonut Ukrainan aseellisen tuen heikentyneen huomattavasti kesän aikana.
Lisäksi Suomi haluaa etulinjan maana olla näyttämässä esimerkkiä muille valtioille tukemisessa, Iltalehdelle kerrotaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutten kertoivat asepaketista kesällä, mutta Suomi ei ollut tähän mennessä sitoutunut siihen. Suomi perusteli kielteistä kantaansa aiemmin sillä, että määrärahat ovat sidottuina asehankintoihin Ukrainalle kotimaan puolustusteollisuudelta.
Muut Pohjoismaat ovat jo osallistuneet Purl-nimellä kulkevan ohjelman ensimmäiselle avustuskierrokselle, johon Suomi ei ehtinyt mukaan, 400 miljoonalla eurolla. Hallituksessa katsotaan silti, että Suomen tukisumma on uskottava ja kestää vertailun, sillä maamme tuki Ukrainalle on muutoinkin ollut mittavaa.
Purra: ”Suomi ei voi katsella sivusta”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoo myös tiedotteessa, että Suomi osallistuu Naton koordinoimaan Purl-aloitteeseen (Prioritized Ukraine Requirements List) ja tukee EU-tasolla Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä Ukrainan hyväksi.
– Ilmaisin tukemme Purl-aloitteelle yleisellä tasolla jo viime viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin vuosikokousten yhteydessä Washingtonissa. Kerroin kannoistamme suoraan myös Ukrainan valtiovarainministerille ja Yhdysvaltojen apulaisvaltiovarainministerille. Suomi ei voi katsella sivusta järjestelmällistä siviileihin kohdistuvaa aggressiota, Purra toteaa tiedotteessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Pete Anikari
Purran mukaan Purl-tuen tarkoitus on edistää sellaisen materiaalin hankintoja, joita vain Yhdysvallat pystyy tuottamaan. Tällaisia ovat muun muassa siviilien turvaamiseksi tarkoitetut ilmapuolustushankinnat.
Ministeri nosti Washingtonissa esille myös EU:n edistämän lainsäädäntöaloitteen Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä Ukrainan hyväksi.
Venäjän jäädytettyjä varoja koskeva lainsäädäntöaloite on odotettavissa Euroopan komissiosta jo marraskuun alussa, jos Eurooppa-neuvosto antaa asialle tukensa tänään.
– Jäädytettyjä varoja voidaan hyödyntää kansainvälisen oikeuden puitteissa, kun varojen hallinnoivalle taholle luodaan riittävät juridiset takeet siitä, että varat saadaan käyttöön tarvittaessa. Komissio tekee asiasta esityksen, jolloin Suomi pääsee ottamaan siihen yksityiskohtaisesti kantaa. Toivon asian etenevän pikaisesti, jotta sota saadaan päättymään neuvotteluiden kautta mahdollisimman pian, Purra sanoo.