Laki väljentää irtisanomisen perusteita, vaikka alisuoriutumista ei jatkossakaan erikseen mainita.
Työministeri Matias Marttinen arvioi videolla, millä tavalla irtisanomisen helpottaminen lisää työllisyyttä.
14:11•Päivitetty 15:13
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoitus on helpottaa työntekijän irtisanomista.
Laki muuttaa irtisanomisen ehtoja tapauksissa, jotka liittyvät esimerkiksi työntekijän suoriutumiseen työssään.
– Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon tekijöitä kuten yrityksen koko, työntekijän asema yrityksessä ja onko työntekijällä aiempaa moitittavaa toimintaa, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.) valtioneuvoston istunnon jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Työntekijäpuoli vastustaa irtisanomisten helpottamista. Esimerkiksi SAK:n mukaan hallituksen esitys on merkittävä huononnus työsuhdeturvaan.
Tässä kolme merkittävää muutosta, jotka esitys tuo irtisanomisen ehtoihin:
1. Asiallinen syy riittää
Nykylainsäädännön mukaan työntekijän irtisanomiseen vaaditaan ”asiallinen ja painava syy”. Lakiesityksen mukaan jatkossa riittäisi ”asiallinen syy”.
Esityksen mukaan irtisanomisen ”asiallinen syy” voi olla esimerkiksi työnantajan määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös tai huolimattomuus työssä.
”Asiallisuus” tarkoittaa sitä, että irtisanomisperuste ei voi olla syrjivä. Esimerkiksi työntekijän perhevapaan käyttö tai rikoksen tunnusmerkit täyttävän määräyksen noudattamatta jättäminen eivät ole lakiesityksen mukaan asiallisia irtisanomisperusteita.
2. Velvollisuuksien laiminlyönnin ei tarvitse olla vakava
Nykyisin työntekijän saa irtisanoa, jos hän rikkoo tai laiminlyö ”vakavasti” työsuhteeseen ”olennaisesti” vaikuttavia velvollisuuksia.
Uusi esitys poistaisi lainsäädännöstä laiminlyönnin ”vakavuuden” ja ”olennaisuuden” vaatimukset. Käytännössä potkut voisi siis saada aiempaa vähäisemmästä rikkeestä.
Hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että irtisanomisen mahdollistavat teonlajit ovat samoja kuin ennenkin, mutta lain muutosten jälkeen irtisanomisen perusteet voivat täyttyä nykyistä lievemmän laiminlyönnin seurauksena.
Oikeusistuinten tulkinta uudesta laista määrittää viime kädessä sen, miten korkealle irtisanomiskynnys jatkossa asettuu.
3. Työntekijän uudelleen sijoittamisen velvoite väljenee
Nykylain mukaan työnantajan on aina selvitettävä, olisiko irtisanottava työntekijä mahdollista sijoittaa muuhun työhön.
Uusi lakiesitys väljentää uudelleensijoittamisen vaatimusta. Jatkossa työnantajan pitäisi selvittää muuhun työhön sijoittamista vain silloin, kun irtisanottavan työntekijän edellytykset suoriutua aiemmasta työstään ovat muuttuneet.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä ei pystyisi jatkamaan aiemmassa työssään pitkäaikaisen sairauden takia.
Eli työnsä laiminlyövälle työntekijälle ei jatkossa tarvitsisi selvittää uutta työtä, mutta pitkäaikaissairaalle pitäisi.
Poliittinen vääntö irtisanomisen helpottamisesta
- Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma lupasi helpottaa irtisanomisia.
- Lain ensimmäinen luonnos olisi lisännyt alisuoriutumisen uudeksi irtisanomisperusteeksi. Alisuoriutuminen jäi kuitenkin pois lopullisesta versiosta. Perussuomalaiset on vastustanut sen lisäämistä lakiin.
- Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työntekijän irtisanomiskynnys on liian korkea, mikä tekee uuden työntekijän palkkaamisesta riskialtista etenkin pienyrittäjille.
- Työntekijäpuoli on vastustanut irtisanomisten helpottamista.
- Työministeri Marttisen mukaan esityksen täsmällistä vaikutusta työllisyyteen ei voida laskea, mutta vaikutusta on arvioitu positiiviseksi.
- Hallituksen esitys menee seuraavaksi eduskuntaan. Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vuoden 2026 alusta.