Juttu tiivistettynä

  • Tänä vuonna Myrkytystietokeskus on saanut vajaat 600 sieniin liittyvää puhelua 40 000 puhelusta.
  • Sienien myrkytysepäilyjä tarkistetaan myös Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmässä, jossa vapaaehtoiset asiantuntijat auttavat tunnistuksessa.
  • Ryhmässä vain hyväksytyt asiantuntijat saavat kommentoida myrkytysepäilyjä, ja luvaton kommentointi johtaa potkuihin ryhmästä.
  • Useimmiten selviää, että sieni on vaaraton, mutta lääkäriin ohjataan 15–20 prosenttia soittajista varovaisuuden vuoksi.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Jos pelkäät syöneesi myrkyllistä sientä, apu voi löytyä vapaaehtoisilta.

Myrkytystietokeskus ohjaa välillä ihmisiä, jotka epäilevät saaneensa myrkytyksen, kysymään neuvoa sienen tunnistukseen Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmästä.

Ryhmässä vain tunnistetut asiantuntijat saavat kommentoida myrkytysepäilyjä. Jos joku muu kommentoi luvatta, saa potkut koko ryhmästä.

Kyselyt myrkytysepäilyistä vaihtelevat vuosittain sienivuoden runsauden ja sään mukaan.

– Kyselyt painottuvat hyvin voimakkaasti tähän sieniaikaan, kertoo vastaava proviisori Anna-Kaisa Eronen Myrkytystietokeskuksesta.

Myrkytystietokeskus ottaa vastaan vuosittain noin 40 000 puhelua. Tänä vuonna vajaat 600 puhelua on koskenut sieniasioita.

Sieniseuran kyselyistä läheskään kaikki eivät tule Myrkytystietokeskuksen kautta.

– Syyskuussa oli 51 myrkytysepäilyyn liittyvää kyselyä, elokuussa yhdeksän ja nyt lokakuussa on ollut jo kahdeksan, Suomen Sieniseuran hallituksen jäsen Soile Sommarberg laskee.

Sommarberg arvioi, että sienien tunnistamispyynnöt ovat kasvaneet seuran sivuilla. Useimmiten selviää, että kyseessä on ollut terveydelle vaaraton sieni.

– Hyvin harvoin sieni on tappavan myrkyllinen.

Tunnistaminen puhelimessa harvoin varmaa

Myrkytystietokeskuksessa jokainen sienitapaus arvioidaan yksilöllisesti.

– On täysin eri tilanne, jos aikuinen on syönyt aterian sientä verrattuna siihen, että lapsi pistää metsäretkellä suuhun pienen murusen, vastaava proviisori Anna-Kaisa Eronen huomauttaa.

Suomessa on vain muutama solumyrkkyjä sisältävä sienilaji, joka voi aiheuttaa elinvaurioita ja vakavan myrkytyksen.

Lajin tunnistaminen puhelimessa jää usein epävarmaksi. Myrkytystietokeskus voi pyytää ottamaan kuvan sienestä ja lähettämään sen Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmään.

– Meillä ei koskaan ulkoisteta vastuuta riskiarviosta ja päätöksenteosta Sieniseuraan, Eronen painottaa.

Sieniseuraan ohjataan hakemaan varmistusta.

– Jos sieltä saa nopean varmistuksen, että se ei ole hengenvaarallinen sieni, niin voikin jäädä kotiin.

Eronen kertoo, että aina toimitaan varovaisuusperiaatteen mukaan. Lääkäriin ohjataan noin 15–20 prosenttia soittajista, jos vaarallista lajia ei voi sulkea pois tai oireet vaativat lääkärin arviota.

Ryhmään ei haluta vääriä arvauksia tai moitteita

Sieniseuran Facebook-sivu on kasvanut kohisten. Nyt jäseniä on jo yli 70 000.

Seuran vapaaehtoiset ja tunnistetut asiantuntijat omaavat pitkän historian. Hallituksen jäsen Soile Sommarberg kuvailee, että useat heistä ovat kirjoittaneet sienikirjoja, ovat sienitutkijoita ja harrastaneet pitkään sieniä.

Sieniseuran ylläpito pyrkii seuraamaan ryhmää aktiivisesti sesongin aikaan, mutta tunnistaminen ei ole päivystysluonteista. Säännöt ovat tiukat: vain ylläpidon kutsumat asiantuntijat saavat kommentoida myrkytysepäilyjä.

Yleensä luvaton kommentointi on harmitonta, mutta ei sovi siihen hetkeen.

– Huolestunut vanhempi ei halua saada lukuisia vääriä arvauksia, Sommarberg perustelee.

Osa luvattomista kommentoijista on jopa estetty.

– Kommentointi on joskus huutamista, moittimista, alatyylistä tai aiheen vierestä, kuten huonojen vitsien heittoa, kuvailee Sommarberg estoon johtavia tilanteita.

Hän muistuttaa, että hyvät kuvat auttavat tunnistuksessa.

– Toivottaisiin, että jos on myrkytysepäily, niin otettaisiin mahdollisimman hyvät kuvat joka puolelta. Aina ei hätätilanteessa tajuta, mutta lisäkuvia voi kysyä myöhemmin.

Joskus ensimmäinen tai ainoa kuva on pieni ja tunnistaminen hankalaa.

– Joskus ne ovat lapsen tai koiran suusta kaivettuja sienen kappaleita, eikä niitä pysty tunnistamaan. Useimmiten pystyy sentään sulkemaan pois, ettei kyseessä ole mikään muutamista kuolettavan tappavista lajeista, mutta ei toki aina.

Sieninäyttelyssä Helsingin Kaisaniemessä tunnistettiin syyskuussa sieniä:

Meeli ja Eliisa Hirvonen toivat sieninäyttelyyn tunnistettavaksi itse keräämiään sieniä sunnuntaina Helsingin Kaisaniemessä. Sieniasiantuntija Tea von Bonsdorff vahvisti yhden heidän sienistään lehtokeltavalmuskaksi.