Valtteri Varpela
Hoitajapulalla perustellut jättipalkankorotukset näyttävät irvokkailta tilanteessa, jossa hoitajille joudutaan jakamaan potkuja ja tekijöistä on ylitarjontaa, kirjoittaa Iltalehden päätoimittaja Valtteri Varpela.
Tänään klo 21:02
Hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat ovat nousseet vuosina 2023–2025 peräti 13,3 prosenttia, kun samassa ajassa yksityisen sektorin palkat ovat nousseet 8,6 prosenttia. Jenni Gästgivar
Keväällä 2022 noin puoli miljoonaa suomalaista tuuletti. Tuolloin neuvoteltu kunta- ja hyvinvointialueiden työehtosopimus takasi hoitajille poikkeuksellisen kovat, vientialoja korkeammat palkankorotukset. 2024 sairaanhoitajien etuja ajavassa Tehyssä iloittiin: rahaa tulikin jopa vieläkin enemmän kuin palkkaratkaisun jälkeen ennakoitiin.
Ja toden totta: Tilastokeskuksen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat ovat nousseet vuosina 2023–2025 peräti 13,3 prosenttia, kun samassa ajassa yksityisen sektorin palkat ovat nousseet 8,6 prosenttia.
Vuoden 2022 sovun toteuduttua työantajaleiri järkyttyi: nyt rikottiin vientivetoinen palkkamalli sopimuksella, joka on velkaiselle Suomelle aivan liian kallis.
Jos palkat olisivat nousseet ”vain” 8,6 prosenttia eli saman verran kuin yksityisellä sektorilla, hyvinvointialueet olisivat säästäneet palkkamenoissa huimat 729 miljoonaa euroa. Keväällä 2025 neuvoteltiin uusi kolmevuotinen sopimus, jonka päälle tuleva palkkojen ja palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma nostaa hyvinvointialojen ansiotasoa yleistä palkkakehitystä nopeammin.
Sairaanhoitajien keskipalkka on ollut vuonna 2022 Tilastokeskuksen mukaan 2 716 euroa, ja vuonna 2028 se on Tehyn mukaan 3 454 euroa – kuudessa vuodessa siis yli 700 euroa lisää.
Hyvinvointialueille tilanne on karmea: väestö ikääntyy ja kulut kasvavat kovaa. Yhtälö on tarkoittanut useita yt-neuvotteluita, joihin isoilla palkankorotuksilla on ilmeinen yhteys, useat sote-asiantuntijat arvioivat Iltalehdelle.
Jos jo nyt näyttää pahalta, vielä kovemmat ajat ovat edessä. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan räjähtävän Suomessa nykyisestä peräti 90 prosenttia. Pelkästään muistisairaita arvioidaan olevan silloin neljännesmiljoonan verran. Ja samaan aikaan sote-alalta on silloin eläköitymässä lähes 200 000 ihmistä.
Miksi näin koviin palkankorotuksiin suostuttiin kuntatyönantajapuolelta? Vuoden 2022 keväällä lakkoiltiin terveydenhuollossa, kouluissa ja päiväkodeissakin. Tilanne sairaaloissa ja muissakin yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa oli niin kaoottinen, että tarvittiin sopu ja työrauha. Näin asiaa selitti ratkaisevassa roolissa ollut Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n eläkkeelle sittemmin jäänyt Markku Jalonen.
Hoitajien kovia korotuksia on perusteltu alan työvoimapulan ratkaisemisella. Tämä perustelu vanheni äkkiä: korotuksia seuranneet jatkuvat yt-neuvottelut hyvinvointialueilla ovat muuttaneet hoitajapulan ylitarjonnaksi. Tämä voi olla vain väliaikainen, joskin vuosia kestävä tilanne, kunnes väestörakenteen muutos taas lisää hoitajien tarvetta.
Lyhyellä tähtäimellä on ilmeistä, että kovat palkankorotukset ovat pahentaneet hyvinvointialueiden tarvetta isoille yt-neuvotteluille. Isossa kuvassa hyvinvointialueilla olisi ollut leikattavaa ja tehostettavaa, ja potkuja olisi jaettu myös, vaikka palkankorotukset olisivat olleet maltillisemmat.
Laajojen jättikorotusten heikkous on siinä, että yleistä linjaa suuremmat korotukset jaettiin niin laajasti ja tasapäisesti koko julkiselle sektorille. Onko yhtä tärkeää ja oikeudenmukaista, että terveyskeskuslääkärin palkka nousee 10 prosentilla 7 500 eurosta 750 eurolla ja että palkkakuopassa olevan lähihoitajan palkka nousee 2 600 eurosta 10 prosentilla 260 euroa?
Palkankorotusten nyt toteutettua suurempi joustavuus olisi tuonut osalle nykyistä vähän heikommat mutta kuitenkin isot korotukset. Samalla aika moni olisi saanut pitää työpaikkansa. Sote-yhtälö on tulevaisuudenkuvaltaan niin karu, että prosessit ja toimintamallit on pakko laittaa rajusti uusiksi.
Ne, jotka ovat saaneet työnsä pitää, joutuvat jatkossa tekemään vähemmällä entistäkin enemmän. Siitä sopii maksaakin parempaa palkkaa.