Ranskan asevoimien pääesikunnan uusi päällikkö, kenraali Fabien Mandon varoittaa Venäjän uhasta, joka voi ottaa Euroopassa uusia kierroksia seuraavien kolmen tai neljän vuoden kuluessa.

– Ensimmäinen tavoite, jonka olen antanut asevoimille, on olla kolmen tai neljän vuoden kuluttua valmiita ”shokkiin”, joka voi olla eräänlainen testi.

– Testi on jo olemassa hybridi­muodoissa, mutta siitä voi tulla väkivaltaisempi, Mandon jatkoi kansalliskokouksen puolustusvaliokunnalle pitämässään puheessa medioiden mukaan.

Mandonin mukaan Venäjä voi kokea houkutusta ”jatkaa sotaa maanosassamme”.

Viime viikolla Euroopan komissio esitteli tiekarttaa, jonka avulla jäsenmaat valmistautuvat sotaan 2030 mennessä. Aiemmin Naton ja Euroopan sotilasjohtajat ja poliitikot ovat varoittaneet, että Venäjä voisi hyökätä liittokunnan kimppuun, aikajana on vaihdellut vuosissa 2027-30.

Politicon mukaan ranskalaiset ovat puheissaan yleensä pidättyväisempiä, joten Mandonin selkeä viesti merkitsee muutosta retoriikassa. Myös presidentti Emmanuel Macron on tiukentanut lausuntojaan Venäjästä.

Mandonin mukaan ei voida ajatella, että Ukrainassa sodan aloittaminen vuonna 2022 olisi Venäjän viimeinen hyökkäys, sillä silloin sivuuttaisimme yhteiskuntiimme kohdistuvan riskin.

Mandonin mukaan Moskova toimii sen käsityksen varassa, että Eurooppa on ”kollektiivisesti heikko” ja se osoittaa samalla ”voiman käytön eston poistumista”.

– Venäläiset järjestäytyvät uudelleen yksi tavoite mielessään: ottaa yhteen Naton kanssa, kenraali sanoi.

Europarlamentaarikko ja ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola (kok./EPP) on kommentoinut Mandonin varoitusta X:ssä. Hänen mukaansa vaara voi uhata jo kenraalin ennakoimaa aikaisemmin.

– Itse arvioisin, että seuraavat kaksi vuotta ovat vaikeimmat. Venäjän mahdollisuudet kaventuvat vauhdilla sen jälkeen. Nyt esimerkiksi drone- ja ohjusoperaatio ovat mahdollisia rajoitetusti, muun hybriditoiminnan ja likaisten operaatioiden lisäksi (sabotaasit, terroriteot ja salamurhat). Venäjälle tekojen kiistettävyys ei välttämättä enää ole pidäke, Aaltola pohtii.

Poimintoja videosisällöistämme