Länsiradan eli Turun tunnin junan osakassopimuksesta ei päästy tänäänkään sopuun. Neuvottelut jatkuvat ensi tai sitä seuraavalla viikolla.
Kokoomus ja pääministeri Petteri Orpo (kok) liputtavat Turun tunnin junan puolesta. Santeri Rosenvall
Länsiradan osakaskunnat ja valtio järjestivät jälleen tänään torstaina kokouksen Länsiradan eli niin kutsutun Turun tunnin junan tilanteesta. Ratkaisua osakassopimuksesta ja radan rahoituksesta ei saatu vieläkään aikaan.
Länsirata-hanke tiedetään tärkeäksi turkulaiselle pääministeri Petteri Orpolle (kok), kun taas perussuomalaisissa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ei suhtaudu hankkeeseen myötämielisesti.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjasi vuosi takaperin, että perussuomalaiset suhtautuivat ylipäätään suuriin ratahankkeisiin kriittisesti. Asiasta on kuitenkin sovittu hallitusneuvotteluissa.
Iltalehti tavoitti tänään neuvotteluihin osallistuneen Vihdin kunnanjohtajan Erkki Eerolan kommentoimaan tilannetta.
Eerola sanoo Länsirata-neuvotteluiden etenevän hyvin ja että ”ollaan loppusuoralla”.
– Sitten kun saamme kokonaisuuden maaliin, avaamme kaikki yksityiskohdat, Eerola sanoo.
Myös toinen neuvottelulähde vahvistaa Iltalehdelle, että asiat saatiin hyvässä hengessä seuraavaan kokoukseen. Esimerkiksi kuntien rahoitusosuudet on jo saatu aiemmin sovittua ja pöydällä ei ole enää mitään hanketta mahdollisesti kaatavia asioita.
Neuvotteluja on Iltalehden tietojen mukaan määrä jatkaa jälleen ensi viikon lopussa tai seuraavan viikon alussa. Tavoitteena on ollut, että kuntien valtuustot pääsisivät jo marraskuussa ottamaan kantaa osakassopimukseen. Päätöksenteko kunnissa voi kuitenkin venähtää joulukuun puolelle.
Kustannuksissa piilee riskiä
Julkisuudessa on ollut esillä myös Väyläviraston esittämä arvio, että jo hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannukset voisivat nousta jopa 150 miljoonalla eurolla. Tämäkin arvio koskee vain osaa ensivaiheen osuuksista. Kustannusriski voisi olla nyt esitettyä 150 miljoonaa euroa huomattavasti suurempi. Yksi poliittiselta puolelta Iltalehdelle esitetty arvio oli jopa 300 miljoonaa euroa. Väylävirasto ei ole kuitenkaan Länsiradassa suoranainen osapuoli.
Eerolan mukaan Väyläviraston laskelmilla ei ole ollut vaikutusta kuntien keskinäiseen rahoitussopuun.
– Kunnat on pitäytyneet omassa rahoitusratkaisussaan.
Länsirata Oy:llä tiedetään olevan myös omaa varautumista kustannusten kasvuun.
Raidetöitä kesällä 2025 Espoossa. Johannes Ijäs
Kuntien osuus Länsirata-kakusta on 400 miljoonaa euroa ja valtion summa olisi sama. Tämän päälle hankeyhtiö Länsirata Oy voisi ottaa lainaa 500 miljoonaa euroa. Yhteissumma on 1,3 miljardia euroa.
Länsiradan ensivaiheessa olisi määrä toteuttaa osuudet Espoo–Vihti– Lohja, Salo–Hajala sekä Nunna–Kupittaa. Lohjan ja Salon väli sekä Hajalan ja Nunnan väli rakennettaisiin toisessa vaiheessa.
”Lähempänä kuin koskaan”
Neuvotteluissa väännetään myös siitä, missä järjestyksessä eri osapuolien rahoja Länsirataan käytetään.
– Meillä on hyvä näkymä siitä, miten tämä tulee etenemään, mutta en lähde avaamaan nyt yksityiskohtia tässä kohtaa, Eerola kommentoi Iltalehdelle.
Kunnat haluaisivat sopia samoin tein myös radan toisen vaiheen rakentamisesta ja ne ovatkin valmiita panemaan siihen rahaa likoon 300 miljoonaa euroa. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että valtio päättäisi asiasta vuoden 2031 loppuun mennessä.
– Valtio varmasti arvioi asiaa tulevina vuosina. Koko radan rakentaminen ei sisälly vielä nykyiseen hallitusohjelmaan, Eerola toteaa.
Tuleeko osakassopimus ensi viikolla valmiiksi?
– Toivon, että mahdollisimman pian saadaan kokonaisuus maaliin. Nyt olemme loppusuoralla ja lähempänä maaliviivaa kuin koskaan.