Kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut muokkaamaan sikojen geeniperimää niin, että ne eivät sairastu klassiseen sikaruttoon.

Tutkijaryhmässä työskenteli tutkijoita Edinburghin yliopistosta, Lyypekin yliopistosta ja Britannian ympäristö-, ruoka- ja maatalousministeriöstä (Defra).

Klassinen sikarutto (CSF, classical swine fever) on erittäin tarttuva sioilla ja villisioilla esiintyvä vakavaoireinen eläintauti, Suomen Ruokavirasto kertoo sivuillaan.

Taudinaiheuttaja on pestivirusten pestivirus-sukuun kuuluva Pestivirus suis -lajin virus.

Virus ei tartu ihmisiin tai muihin eläinlajeihin sikojen ja villisikojen lisäksi, mutta muut eläimet ja ihmiset voivat levittää virusta mukanaan.

Tauti aiheuttaa sioilla ja villisioilla muun muassa iho-oireita, kuumetta, ruokahaluttomuutta, kouristuksia ja veristä ripulia. Taudin akuutissa muodossa yli 90 prosenttia sairastuneista sioista kuolee 5–19 vuorokauden sisällä ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta.

Klassista sikaruttoa esiintyy etenkin Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ajoittaisia tartuntatapauksia havaitaan myös Euroopassa ja tauti tarttuu sikoihin usein villisioista.

Suomessa tautia on tavattu viimeksi vuonna 1917.

Uudessa tutkimuksessa monikansallinen tutkijaryhmä muokkasi sikojen geeniperimää niin, että siat eivät sairastuneet klassiseen sikaruttoon.

Tutkijat muokkasivat yhtä geeniä, joka vastaa DNAJC14-nimellä tunnetun valkuaisaineen tuotannosta.

Aiemmat tutkimukset ovat todenneet, että kyseinen valkuaisaine on avainroolissa taudinaiheuttajan lisääntymisessä solussa.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että valkuaisaineen tuotannosta vastaavan geenin pienikin muokkaus keskeyttää viruksen lisääntymisen.

Geenimuokkauksen jälkeen tutkijat tartuttivat viruksen neljään geenimuokattuun sikaan ja neljään sikaan, joiden geenejä ei muokattu.

Viikon päästä tartutuksesta geenimuokatuilla sioilla ei ollut mitään oireita, kun niillä neljällä sialla, joiden geenejä ei oltu muokattu, oli taudin oireita ja paljon viruspartikkeleita veressään.

Tutkijat seurasivat usean geenimuokatun sikasukupolven edustajien vointia ja he eivät havainneet terveydellisiä tai hedelmällisyyteen liittyviä haittavaikutuksia.

Tutkijoiden löydösraportti on julkaistu Trends in Biotechnology -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksesta uutisoi The Guardian verkkosivuillaan.