Arkkitehtuuri|Taiteen uusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin, on rakennusperinnön asiantuntija.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Taiteenuusi akateemikko, arkkitehti Mona Schalin nimitettiin tehtävään perjantaina Helsingissä.
Schalin on ansioitunut korjausrakentamisen ja rakennussuojelun asiantuntija, jonka toimisto sai Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2019.
Hän on huolissaan Arkkitehtuurimuseon kokoelmien ja kirjaston sulkemisesta määräämättömäksi ajaksi, mikä voi pysäyttää rakennushistoriallisen tutkimuksen.
Mona Schalin on järjestyksessä viides taiteen akateemikko arkkitehtuurin alalta. Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi arvonimen taideneuvoston esityksestä perjantaina Ritarihuoneella Helsingissä.
Edellinen alan akateemikko Vilhelm Helander kuoli yllättäen tämän vuoden alussa vain muutamia kuukausia nimityksensä jälkeen.
Kuten Helander, myös Mona Schalin on ansioitunut korjausrakentamisen, rakennushistorian ja -suojelun asiantuntija. Näinä ennätysmäisen purkamisen aikoina ei liene sattuma, että taideneuvosto ehdotti alan puolestapuhujaksi rakennusperinnön asiantuntijaa.
Schalinin toimisto sai vuonna 2019 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon Helsingin Käpylässä sijaitsevan Käärmetalon korjauksen suunnittelusta. Suunnittelun aikana asukkaille järjestettiin useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia.
”Asukkaat olivat säilyttämisen ja mahdollisimman vähäisten muutosten kannalla,” Schalin kertoo.
Mäkelänkadulla Helsingissä sijaitseva Käärmetalo sai Arkkitehtuurin FInlandian 2019. Kuva: Sami Kero / HS
Samaan asenteeseen hän on törmännyt tehdessään yhdessä arkkitehti Kristina Karlssonin kanssa kulttuuriympäristön selvityksiä eri puolilla maata. Esimerkiksi maaseudulla ollaan varsin hyvin perillä rakennuskannan arvoista ja merkityksestä.
”Arkkitehdit eivät ole vain rakennusten suunnittelijoita. Edustan ammattiroolia, joka ei ole perinteinen. Työhöni kuuluu suunnittelun lisäksi ympäristön, maiseman ja kaupungin tutkimusta,” Schalin kuvaa.
Rakennushistoriallisia selvityksiä laaditaan esimerkiksi kaavoituksen tai korjaussuunnittelun avuksi. Schalinilla on ollut selvityskohteina esimerkiksi Tamminiemi, Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulu, Kaartinkaupunki, Rikhardinkadun kirjasto, Kulttuurikeskus Stoa, Länsi-Herttoniemi, Espoon saaristo sekä Turussa kaupungintalo ja Kakolan entinen vankila-alue.
”
Arkkitehtikunnan pitäisi olla aktiivisempi keskustelussa.
Mona Schalin oli edellisen akateemikon Vilhelm Helanderin oppilas. Helander oli Schalinin mukaan tavattoman älyllinen, valovoimainen ja näkemyksellinen opettaja, joka järjesti oppilailleen opintomatkoja Eurooppaan.
Vuonna 1974 järjestettiin ensimmäinen rakennusrestauroinnin kurssi, jolle Mona Schalinkin osallistui. Suuntautuminen jo opiskeluvaiheessa rakennussuojeluun ja arkkitehtuurin historiaan oli hänelle itsestäänselvyys.
”Aloittaessani opinnot mietin tosissani, onko arkkitehtuuri riittävän yhteiskunnallinen ala. Helanderin ja Mikael Sundmanin kirja Kenen Helsinki oli juuri ilmestynyt ja vakuutti minut,” hän muistelee.
Kirjassa kritisointiin 1960-luvulla menossa ollutta jugend- ja puutaloalueiden purkuaaltoa sekä autoistumista. Sen on arvioitu johtaneen osaltaan rakennussuojeluliikkeen syntymiseen ja esimerkiksi Puu-Käpylän pelastumiseen.
Mona Schalin on sitä mieltä, että arkkitehtikunnan pitäisi olla aktiivisempi rakentamista, esimerkiksi rakennuskorkeutta ja kaupunkinäkymiä koskevassa keskustelussa, sillä heillä on välineet argumentointiin. Aiemmin arkkitehdit ovat olleet nykyistä aktiivisempia keskustelijoita.
Arkkitehtitoimistot ovat tulleet yhä isommiksi. Nykyään pääomistaja saattaa olla sijoittaja. Saattaa olla, että vaikeneminen on myös varovaisuutta ja pelkoa työtilaisuuksien menetyksestä, Schalin pohtii.
Uusi arkkitehtuurin akateemikko on huolissaan rakennushistoriallisten selvitysten ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Huoli liittyy Arkkitehtuuri- ja designmuseon epäselvään tilanteeseen.
Arkkitehtuurimuseolla on valtavan hieno, pääosin arkkitehdeilta lahjoituksina saatu piirustus- ja valokuvakokoelma, joka on tutkijoille ja selvitysten tekijöille korvaamaton. Nyt arkisto on kuitenkin suljettu ja siirretty varastoon kaikessa hiljaisuudessa.
Missään ole kerrottu, kuinka kauan se pysyy kiinni. Mahdollinen uusi museo valmistuu Helsingin Etelärantaan vasta viiden vuoden kuluttua.
Mona Schalin pitää sulkemista määräämättömäksi ajaksi katastrofina. Käytännössä se voi pysäyttää tutkimuksen ja rakennushistoriallisten selvitysten tekemisen lähes kokonaan.
”Onko niin, että arkkitehtuuri on jäämässä uuden AD-museon toiminnassa täysin toisarvoiseksi. Tutkijat ja selvitysten tekijät eivät todellakaan voi odottaa vuosikausia arkistojen ja kirjaston avautumista”, hän tähdentää.