Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen niin kutsutusta varmuusvankeuden käyttöönotosta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn muutoksista. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, etteivät yhteiskunnalle ja muiden turvallisuudelle vaarallisimmat vangit vapaudu.
Varmuusvankeudessa kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voidaan jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan edelleen vaarallisia. Tällainen mahdollisuus sisältyy muun muassa Norjan ja Tanskan oikeusjärjestelmiin.
Lakiehdotuksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä yhdistelmärangaistukseen tuomittu, jos on edelleen ilmeinen vaara, että tämä vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen ja vankeusajan jatkamista on pidettävä välttämättömänä muiden suojelemiseksi.
– Erittäin vaarallisia vankeja ei saa vapauttaa niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa varmuusvankeus on käytössä, sanoo tiedotteessa oikeusministeri Leena Meri.
Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varmuusvankeudesta. Laissa säädettäisiin varmuusvankeuden määräämis- ja vapauttamismenettelystä sekä varmuusvankeuden toimeenpanosta.
Yhdistelmärangaistuksen soveltamisalaa laajennettaisiin rikoslaissa siten, ettei sen tuomitseminen edellyttäisi aiempaa vakavaa rikollisuushistoriaa kuten nykyään.
Yhdistelmärangaistus koostuu ehdottomasta vankeudesta ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen ja vankeuden jälkeisestä vuoden valvonta-ajasta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhdistelmärangaistuksia on vuosina 2018–2022 tuomittu vuodessa 4–8 kappaletta.
Oikeusministeriön arviomuistiosta käy ilmi, että tällä hetkellä erittäin vaarallisiksi tuomitsemishetkellä katsottuihin vankiryhmiin kuuluu yhteensä reilut 40 vankia.
Lisäksi lakimuutoksessa lisättäisi väkivaltariskin merkitystä lisättäisiin elinkautisvangin vapauttamisharkinnassa.
Tavoitteena on varmistaa, että elinkautisvangin mahdollisesti korkea vakavan rikoksen uusimisriski tulisi huomioiduksi vapauttamisharkinnassa nykyistä johdonmukaisemmin, ja siten suojata yhteiskuntaa vaarallisiksi arvioiduilta henkilöiltä. Elinkautisen pituus Suomessa on nykyisin keskimäärin 14,5 vuotta.
Lakiehdotuksesta voi antaa lausunnon 5. joulukuuta asti.
Poimintoja videosisällöistämme