Estonian hylky on houkutteleva kohde Venäjän laivastolle, arvioi saksalainen meriturvallisuustutkija. Suomen Merivartiosto ei kommentoi mediatietoja.
Avaa kuvien katselu
Estonian keularamppi nostettiin ylös heinäkuussa 2023. Kuva: Magnus Lejhall / EPA
Saksalainen meriturvallisuustutkija Johannes Peters ei yllättynyt, että Venäjä on mediatietojen mukaan sijoittanut matkustajalaiva Estonian hylkyyn teknisiä navigointilaitteita.
Peters uskoo, että hylky on vain yksi kohde venäläisten Itämeren suunnitelmissa..
– Yksi sensori tai laite merenpohjassa ei riitä auttamaan esimerkiksi miehittämättömiä järjestelmiä navigoimaan. Siihen tarvitaan asennuksia koko merialueelle, Peters sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.
Johannes Peters on Meristrategian ja turvallisuuden osastonjohtaja Kielin yliopiston turvallisuuspolitiikan instituutissa.
– Venäjä on yrittänyt rakentaa tällaista infrastruktuuria eri merialueille. Siitä on jo pitkään ollut näkyvissä viitteitä.
Saksalaistutkija ei vähättele Venäjän kykyä toimia Itämerellä sen melko pienestä ja vanhanaikaisesta laivastosta huolimatta.
– Vedenalaisella alueella Venäjä on ehdottomasti tasavertainen toimija [lännen kanssa], ja joillakin osa-alueilla ehkä jopa edellä.
Katso video Estonian keularampin nostamisesta:
Hautarauha suojaa piilotettuja laitteita
Peters pitää vedenalaisia alueita yhtenä keskeisimmistä asioista 2000-luvun merisodankäynnissä.
– Senkin takia on merkittävää, että [Estonian hylystä] löydetään tällaista infrastruktuuria ja että sitä päästään tutkimaan.
Merenpohjassa lojuva Estonia on monessa mielessä houkutteleva kohde piilottaa salaisia navigointivälineitä. Yksistään hautarauha estää lakia noudattavien pääsyn paikalle.
Avaa kuvien katselu
Johannes Peters toimii Kielin instituutin meriturvallisuuden osaston johtajana. Kuva: Kielin yliopiston turvallisuuspolitiikan instituutti
– Estonian hylky on ensinnäkin iso rakenne veden alla. Jos aluetta skannataan esimerkiksi kaikuluotaimelle, hylky näkyy suurena kohteena. Sinne on siis helppo piilottaa laitteita, tutkija Johannes Peters sanoo.
Kysymykseen, onko Venäjä Estonian hylyn laitteiden taustalla, saksalaistutkija vastaa yhdellä sanalla.
– Kyllä.
Suomen Merivartiosto ei vahvista eikä kiistä
Rajavartiolaitos ei kommentoi saksalaismedian julkaisemia tietoja Venäjän harjoitus- tai vakoilutoiminnasta Estonian hylyllä.
Länsi-Suomen Merivartioston johtokeskuksen päällikkö Kim Westman ei vahvista eikä kiistä Ylelle Saksassa uutisoituja tietoja.
– Koska Saksan median tietolähteet eivät ole tiedossamme, emme tiedä, kuinka luotettavia tai epäluotettavia ne ovat. Emme ota kantaa niiden paikkansapitävyyteen tai luotettavuuteen.
Länsi-Suomen Merivartiosto vastaa valvonnasta Estonian hylyn alueella. Hylky sijaitsee kansainvälisellä merialueella mutta Suomen talousvyöhykkeellä.
Merivartiosto valvoo Estonian hylkyä sekä teknisesti että partioimalla.
– Valvontaa suoritetaan teknisin apuvälinein, liikkuviin partioin sekä erilaisten kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.
Merivartiosto ei kerro kuinka tarkasti Estonian hylyn aluetta valvotaan.
Westman ei voi kommentoida sitä, onko hylyllä tai sen läheisyydessä havaittu jotain epäilyttävää toimintaa tai onko alueen valvontaa tehostettu.
– Emme kommentoi yksittäisiä havaintoja tai valvontajärjestelmämme esiin nostamia asioita. Valvonnan tuloksista tiedotetaan silloin, kun on jotain aiheellista kerrottavaa.
Levottomuus Itämerellä on lisääntynyt
Westman toteaa, että epämääräinen laivaliikenne on lisääntynyt paljon Itämerellä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana.
Itämerellä liikkuu aikaisempaa enemmän esimerkiksi Venäjän varjolaivaston aluksia.
– On selvää, että Venäjän ja Ukrainan välinen sota on lisännyt Itämeren jännitteitä. Alueella on paljon Naton läsnäoloa ja Venäjän sotakalustoa sekä öljy- ja muihin merikuljetuksiin liittyvää varjolaivastoa. Ne ovat syy siihen, miksi poikkeavien havaintojen määrä on lisääntynyt.
Avaa kuvien katselu
Länsi-Suomen Merivartioston johtokeskuksen päällikkö Kim Westman kertoo, että epämääräinen meriliikenne on yleistynyt Itämerellä. Kuva: Sari Mattsson
Laivojen poikkeuksellista liikehdintää ja paikannusjärjestelmien häirintää tapahtuu jatkuvasti.
– Rajavartiolaitoksen arvion mukaan esimerkiksi merionnettomuuden tai ympäristöonnettomuuden riski on merkittävästi kohollaan normaalista tasosta.
– Sen lisäksi Suomelle merkittävää vedenlaista kriittistä infraa on vahingoittunut. Kaikki tällaiset asiat ovat lisääntyneet merkittävästi, sanoo Länsi-Suomen Merivartioston johtokeskuksen päällikkö Kim Westman.