Sotilaslähteet arvioivat Estoniaa käytännölliseksi vakoilualustaksi.
24.10. 13:30
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjä on asentanut Estonian hylylle tekniikkaa droonien navigointiin ja mahdolliseen vakoiluun, kertovat saksalaismediat.
Useat Nato-maat tietävät Venäjän puolustusministeriön toimista, jotka alkoivat muutama vuosi sitten.
Sotilaslähteiden mukaan Estonia on käytännöllinen vakoilualusta sukelluskiellon ja vilkkaan laivareitin vuoksi.
Venäjä ilmeisesti käyttää uponneen matkustajalautta Estonian hylkyä merenalaisiin harjoituksiin, navigointiin ja mahdollisesti myös vakoiluun, uutisoivat NDR, Süddeutsche Zeitung ja Tagesschau yhteisen selvityksensä perusteella.
Saksan median mukaan useammat sotilasliitto Naton jäsenmaat tietävät, että Venäjän puolustusministeriön alaisen syvänmerentutkimuslaitoksen kerrotaan asentaneen hylylle muutama vuosi sitten tekniikkaa, joka auttaa droonien eli miehittämättömien alusten merenalaisessa navigoinnissa.
Läntiset turvallisuuslähteet uskovat saksalaismedian mukaan, että Venäjän sotilasyksiköt ovat harjoitelleet hylyllä.
He pitävät myös mahdollisena, että Venäjä on asentanut hylylle sensoreita laiva- ja sukellusveneliikenteen valvontaa tai Naton sotalaivojen ja sukellusveneiden tunnistamiseen propelliäänten perusteella.
Asiantuntijat pitävät Venäjän vakoilutoimia Itämerellä yleisellä tasolla selvänä asiana.
Oletus on, että merenalaisten sensorien avulla havainnoidaan ja analysoidaan ääniä laajalta alueelta ja eri syvyyksistä, arvioi saksalaismedialle Michael Wanning, entinen sotilastiedustelun päällikkö Saksan laivaston Rostockin-komentokeskuksessa.
Sotilaslähteet arvioivat Estoniaa käytännölliseksi vakoilualustaksi, koska sukelluskielto takaa toimintarauhan, läheltä kulkee vilkas laivareitti ja hylky on merenpohjaa tukevampi kiinnityskohta.
Suomen rannikkovartiosto ei kommentoinut Saksan medialle mahdollisia tietojaan tiedustelutoiminnasta.
Estonia upposi syyskuussa 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Turmassa kuoli 852 ihmistä, mikä tekee siitä Euroopan pahimman meriliikenneonnettomuuden toisen maailmansodan jälkeen.
Hylky lepää kansainvälisillä vesillä mutta Suomen talousvyöhykkeellä noin 40 kilometriä Utön saaresta eteläkaakkoon. Sukeltaminen hylyn läheisyydessä on kielletty, koska sitä kohdellaan hautapaikkana. Suurta osaa turman uhrien ruumiista ei ole löydetty.