HS-haastattelu|Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja toipuu kesällä iskeneestä aivoinfarktista. Perjantaina hän kotiutui sairaalasta ja aikoo palata eduskuntaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz, 71, toipuu heinäkuussa saamastaan aivoinfarktista.
Zyskowicz kotiutui perjantaina sairaalasta ja suunnittelee palaavansa eduskuntatyöhön helmikuussa 2026.
Aivoinfarkti on jättänyt yllättäviä vaikutuksia, kuten herkemmän liikuttumisen, mutta Zyskowicz uskoo työkykynsä säilyneen.
”Toivon palaavani eduskuntatyöhön, ja tällä hetkellä uskon palaavani”, sanoo kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok).
Zyskowicz, 71, sai heinäkuun lopussa aivoinfarktin, joka vei hänet ensin Meilahden tornisairaalaan ja sen jälkeen HUS:n neurologian kuntoutusosastolle, jossa Helsingin Sanomat hänet tapaa.
Jos kaikki menee hyvin, Zyskowicz suunnittelee palaavansa eduskuntaan kevätistuntokauden eli helmikuun alussa ensi vuonna.
”Lääkärit ovat käyneet läpi vaurioita, joita aivoinfarktissa yleensä syntyy ja jotka vaikuttavat työkykyyn. Näitä on pohdittu. Tunnen tilanteeni, ja tunnen eduskuntatyön aika hyvin. Tämä on johtopäätökseni, että uskon palaavani.”
Zyskowiczista tuli lokakuussa Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja, kun hän 17 003 valtiopäiväpäivällään ohitti Ilkka Kanervan (kok) ennätyksen. Hänet valittiin ensi kertaa eduskuntaan 24-vuotiaana.
Nyt perjantaina koitti yksi odotettu etappi: Zyskowicz pääsi sairaalasta kotiin.
Toipuminen on yhä kesken. Zyskowiczilla on edessään päiväsairaalajakso, mikä tarkoittaa, että hän asuu kotonaan mutta käy maanantaista torstaihin kuntoutuksessa eli muun muassa puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa.
Aivoinfarkti iski heinäkuun lopussa aikaisin aamulla ilman ennakkovaroituksia. Zyskowicz kaatui kotonaan eikä pystynyt nousemaan ylös, ja vaimo huomasi puheesta heti hälytysmerkit.
Aivojen oikealla puolella ollut infarkti vaikutti vasemman käden ja jalan toimintaan.
”Niin kuin näette, erittäin mukavasti ovat kuntoutuminen ja toipuminen edenneet. Käsi toimii hienosti, ja pystyn kävelemään.”
Ben Zyskowicz on sairaalassa ollessaan seurannut tiiviisti politiikan uutisia. Kuva: Matti Pietola / HS
Zyskowicz näyttää silti hauraammalta kuin ennen, kun hän etenee tossuissaan pitkin sairaalan käytävää. Myös puhe on aavistuksen epävarmempaa ja ponnistelevampaa.
On yllättäviä oireita, jotka eivät heti näy ulospäin. Zyskowicz kertoo liikuttuvansa herkemmin kuin ennen ja asioista, jotka eivät aiemmin itkettäneet.
”Aivoinfarktissa on myös väsymisen eri lajeja, on fyysistä ja on psykologista väsymistä. Aivoinfarkti on tehnyt tiettyjä vaurioita ja niillä on seurauksensa, mutta ellen itse kokisi, että minulla on työkyky olemassa ja tallessa, en myöskään ajattelisi palaavani eduskuntatyöhön helmikuun alussa.”
Muuten pitkäaikainen kokoomuksen kansanedustaja on entisellään, ainakin mitä puheiden sisältöön ja mielipiteisiin tulee. Hän seuraa tiiviisti eduskunnan tapahtumia, viittaa puheissaan viikon A-studioihin ja on kuunnellut äänikirjoina lukuisia tämän syksyn tietokirjoja. Eduskunta-avustaja käy sairaalassa tuon tuostakin hoitamassa päivänkohtaisia asioita.
Kuten monet sairastuneet poliitikot, myös Zyskowicz on ollut vaikuttunut ja kiitollinen saamastaan hoidosta.
”Totta kai olen tietoinen, että meidän terveydenhuollossamme on haasteita, joiksi ongelmia nykyään nimitetään. Samaan aikaan meillä on asioita, jotka toimivat todella hyvin. Kun minut vietiin tornisairaalaan, kukaan ei tullut kysymään, onko minulla vakuutusta tai paksu lompakko. Sen takia me veroja maksamme, että terveydenhuolto toimisi.”
Zyskowicz sanoo, ettei sairastuminen sinänsä avannut silmiä, vaan hän on ollut samaa mieltä aina. Omakohtainen kokemus vain vahvisti mielipidettä.
Zyskowicz on kärsinyt vuosikaudet kroonisesta migreenistä, jonka hän tietää yhdeksi aivoinfarktin riskitekijäksi.
Viime vuosina Zyskowicz on migreenin vuoksi karsinut tehtäviään eduskunnassa ja rajoittanut sosiaalista elämäänsä, eikä hän myöskään käytä älylaitteita.
HS:n haastattelussa viisi vuotta sitten Zyskowicz kertoi, että migreenin seuraksi oli hiipinyt masennus, ja ne kumpikin olivat vieneet hänen kapasiteettiaan. Haastattelussa Zyskowicz pohti, että terveyssyiden takia lopettaisi kansanedustajana eikä lähtisi enää ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Toisin kävi. Ei hän malttanut luopua, eikä yhtään kadu sitä, että jatkoi eduskunnassa. Hän puhuu ”poltteesta” ja ”intohimosta”, jota yhä vain tuntee politiikkaa kohtaan.
”Enkä voi mitenkään ajatella, että aivoinfarkti olisi seurausta liiallisesta työnteosta tai työhön liittyvästä stressistä, eikä kukaan asiantuntija ole tällaista sanonutkaan”, Zyskowicz sanoo.
”Koen, että olen voinut tehdä mielekästä työtä eduskunnassa. Nyt kun kokoomus on johtava hallituspuolue, olen mielestäni voinut vaikuttaa asioihin ja antaa oman panokseni.”
Zyskowicz ei ole kansanedustajavuosien aikana vilkuillut esimerkiksi elinkeinoelämän puolelle tai EU-parlamenttiin. Hän vertaa itseään työntekijään, joka tekee yli 40-vuotisen uran samalla työnantajalla, mutta vaihtaa työtehtäviään säännöllisesti.
Hän on ollut vuoroin opposition ja vuoroin hallituspuolueen rivikansanedustaja, mutta eduskuntavuosiin ennen terveyden heikentymistä mahtuvat pitkät ja merkitykselliset jaksot perustuslakivaliokunnan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
”Vähiten vaikutusvaltainen oli varmaan se ensimmäinen kausi, kun olin kaikista nuorin ja uusin kansanedustaja, ja kokoomus oli oppositiossa.”
Ben Zyskowicz johti perustuslakivaliokunnan kokousta 31. lokakuuta 1989. Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen oli kuultavana valiokunnassa. Kuva: Hans Paul / Lehtikuva
Zyskowicz on seurannut tarkasti sopimusta velkajarrusta, jossa eduskuntapuolueet sopivat yhteiset säännöt siitä, miten tulevien hallitusten tulee taittaa Suomen velkaantumista. Hän kertoo ajaneensa velkajarrua kulisseissa ja täysistuntopuheissaan jo viime keväänä.
”Minusta on upea juttu, että puolueet ovat tällaisesta kyenneet sopimaan. Se kertoo suomalaisten poliitikkojen ja puolueiden vastuullisuudesta ja vahvistaa luottamusta suomalaiseen taloudenpitoon”, Zyskowicz sanoo.
”Pääministeri Petteri Orpoa on moitittu johtajuuden puutteesta, mutta hän johtaa taustalla omalla tyylillään niin, että saadaan tuloksia. Petteri on tämän velkajarrun saanut aikaan, ja se on iso sulka hänen hattuunsa.”
Zyskowiczin mukaan Orpon pitää viedä kokoomus eduskuntavaaleihin, ”totta kai”, jos tämä itse vain niin haluaa.
Ja sen jälkeen? Zyskowicz sanoo, ettei olisi yllättynyt kolmen suuren eli kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan hallituksesta.
”Minusta velkajarrusopu kertoo kyvystä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Kolmesta suuresta voisi muodostua hallituksen runko. Haasteet julkisen talouden osalta ovat niin valtavia, ja tarvitaan uudistuksia, joita nämä kolme ehkä pystyisivät tekemään yhdessä.”
Vieläkö Zyskowicz itse lähtee ehdolle eduskuntaan? Ei, hän sanoo – tämä kausi jää viimeiseksi.
”Mikä tässä elämässä sitten on varmaa…mutta minun on vaikea kuvitella, että lähtisin seuraaviin vaaleihin.”
Voitonjuhlintaa kansanedustajaksi nousseen Ben Zyskowiczin vaalivalvojaisissa maaliskuussa 1979. Kuva: Osmo Kuusisto