Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard kertoi kolmannen vuosineljänneksen tulosraportin lehdistöpuhelussa, että Nokia näkee erityisesti niin sanottujen hyperskaalaajien (hyperscalers) ja neocloud-yhtiöiden asiakkaissa voimakkainta vetovoimaa, mikä on lisännyt uusien tilausten määrää selvästi.
Tuskin monikaan sijoitusaiheisia sosiaalisen median keskusteluareenoita seuraava sijoittaja on voinut viime aikoina välttyä törmäämästä hyperskaalaaja-termiin.
Mistä siis on kyse?
Hyperskaalaajat ovat teknologiajättejä, jotka rakentavat ja hallinnoivat maailman suurimpia pilvilaskennan ja datakeskusten infrastruktuureja. Ne muodostavat globaalin digitaalisen talouden selkärangan, sillä käytännössä kaikki pilvipalvelut, tekoälysovellukset ja datan käsittelytoiminnot tapahtuvat hyperskaalaajien ylläpitämillä palvelimilla.
Hyperskaalaajilla on kyky kasvattaa kapasiteettiaan lähes rajattomasti ja automaattisesti lisäämällä laskenta- ja tallennusresursseja tarpeen mukaan. Niiden datakeskukset voivat sisältää satoja tuhansia palvelimia ja toimia kymmenissä maissa, mahdollistaen palveluiden jatkuvan saatavuuden ja matalan viiveen maailmanlaajuisesti.
Teknologiasektorilla horisontaalisessa skaalautumisessa yritys kasvattaa kapasiteettiaan lisäämällä samankaltaisia osia rinnakkain sen sijaan, että se kasvattaisi yksittäisten resurssien tehoa.
Käytännössä se tarkoittaa toiminnan laajentamista ulospäin — esimerkiksi lisäämällä useampia yksiköitä, palvelimia, toimipisteitä tai työntekijätiimejä, jotka voivat toimia rinnakkain ja jakaa kuormitusta.
Tämä eroaa vertikaalisesta skaalauksesta, jossa laajentuminen tapahtuu ylöspäin kasvattamalla yhden yksikön suorituskykyä, kuten lisäämällä tehoa olemassa olevaan infrastruktuuriin.
Kasvun mittakaavaetu
Horisontaalinen skaalautuminen on siten keskeinen periaate etenkin teknologiasektorilla. Pilvipalvelut, verkkosovellukset ja datakeskukset hyödyntävät sitä jakaakseen kasvavan kuorman usealle rinnakkaiselle moduulille tai palvelimelle.
Konseptin ydin on tehokkuus ja resilienssi: horisontaalisesti skaalautuva organisaatio tai järjestelmä säilyttää toimintakykynsä, vaikka yksittäinen osa vikaantuisi. Tämä tekee siitä houkuttelevan strategian erityisesti teknologiayrityksille, jotka tarvitsevat jatkuvaa käytettävyyttä ja kasvunhallintaa.
Liiketoiminnan kannalta horisontaalinen skaalaus tukee kestävää kasvua, sillä se mahdollistaa markkina-alueiden, asiakasmäärien tai tuotantomäärien lisäämisen ilman, että kustannukset tai hallinnollinen monimutkaisuus kasvavat samassa suhteessa.
Toisin sanoen kustannukset kasvavat lineaarisesti käyttäjämäärän mukana, mutta järjestelmän tuottama arvo tai liikevaihto voi kasvaa eksponentiaalisesti, jolloin syntyy mittakaavaetu. Eli hyperskaalaajat tarjoavat enemmän tuotosta vähemmillä yksikkökustannuksilla.
Kyky skaalautua horisontaalisesti erottaa hyperskaalaajat perinteisistä hosting- ja pilvipalvelutoimijoista, joilla laajentuminen edellyttää manuaalista kapasiteetin lisäystä.
Tunnetuimmat hyperskaalaajat ovat tutut teknojättien pilvipalvelut: Amazon Web Services, Microsoft Azure, Google Cloud Platform, Meta, Alibaba Cloud ja Tencent.
Lisäksi Apple, IBM, Oracle ja NVIDIA ovat rakentaneet omat pilvi- ja dataverkkonsa, joilla ne tarjoavat omia ekosysteemejään suurille yritysasiakkaille ja tekoälysovelluksille.
Pilvipalveluiden kysynnän kasvu on massiivista
Hyperskaalaajat ohjaavat valtavia pääomia infrastruktuuriin: pelkästään vuonna 2025 hyperskaalaajien yhteinen pääomainvestointi datakeskuksiin ja AI-infrastruktuuriin on yli 300 miljardin dollarin luokkaa.
Mikä sitten luo hyperskaalaajille tien koviin kasvulukuihin?
Yhtiöiden kasvunäkymät perustuvat ennen kaikkea tekoälyn, big datan ja pilvipalveluiden räjähdysmäiseen kysyntään. Suuret kielimallit, generatiivinen tekoäly ja koneoppimisen koulutus vaativat valtavia määriä laskentatehoa, joka voidaan toteuttaa vain hyperskaalaajien mittakaavassa.
Lisäksi yritysten siirtyminen omista palvelimista pilvipohjaisiin järjestelmiin lisää jatkuvasti kysyntää. Myös 5G-verkon, esineiden internetin ja reunalaskennan yleistyminen kasvattaa tarvetta käsitellä dataa reaaliaikaisesti lähellä käyttäjää, mikä laajentaa hyperskaalaajien roolia uusille alueille.
Samalla ne investoivat energiatehokkuuteen, hiilineutraaliin sähköön ja uusiin jäähdytystekniikoihin vähentääkseen toiminnan ympäristövaikutuksia ja hallitakseen kasvavaa energiankulutustaan, joka nousee nopeasti maailman sähköverkon merkittäväksi osuudeksi.
Mittakaavaetu on hyperskaalaajien voima
Hyperskaalaajien kilpailukyky rakentuu siis mittakaavaedun, teknologisen innovoinnin ja vertikaalisen integraation varaan. Niiden omistamat laitteistot, kuten AWS:n Graviton-suorittimet tai Googlen TPU-prosessorit, vähentävät riippuvuutta ulkoisista komponenttitoimittajista ja alentavat yksikkökustannuksia.
Massiiviset datakeskukset ja globaalit valokuituverkot tarjoavat energiatehokkuutta ja alhaisia viiveitä, joita pienemmät kilpailijat eivät pysty saavuttamaan. Automaattinen resurssienhallinta ja koneoppimisen ohjaama infrastruktuurin optimointi pitävät käyttöasteet korkeina ja hinnat kilpailukykyisinä.
Lisäksi hyperskaalaajien laajat ekosysteemit, joihin sisältyvät ohjelmistot, kehitysalustat, tekoälypalvelut ja datatyökalut, sitovat asiakkaat tiiviisti niiden palveluihin.
Se luo verkostovaikutuksen ja korkean asiakasvaihtokustannuksen.
Verkostovaikutus tarkoittaa ilmiötä, jossa tuotteen tai palvelun arvo yksittäiselle käyttäjälle kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän muut samaa tuotetta tai palvelua käyttävät. Jokainen uusi käyttäjä siis lisää arvoa koko verkostolle ja samalla parantaa palvelun houkuttelevuutta muille käyttäjille. Klassinen esimerkki verkostovaikutuksesta on Facebook, jonka arvo perustuu sen valtavaan käyttäjämäärään.
Hyperskaalaajat vastaan neocloud
Hyperskaalaajat eivät ainoastaan hallitse globaalia pilvipalvelumarkkinaa, vaan myös määrittävät tekoälyn aikakauden infrastruktuurin suuntaviivat.
Ei siis ihme, että Tencentin osake on noussut vuodessa yli 50 prosenttia, Alphabetin osake lähes 60 prosenttia ja Alibaban osake peräti 140 prosenttia.
Tosin hyperskaalaajien rinnalle on kuitenkin noussut uusia haastajia, joita kutsutaan neocloud-yhtiöiksi. Näitä ovat esimerkiksi tekoälylaskentaan ja GPU-klustereihin keskittyvä CoreWeave sekä ByteDance, jolla on massiivinen infrastruktuuri TikTokin ja sen AI-moottoreiden tukena.
Myös suomalaistenkin sijoittajien suosioon noussut IREN kuuluu neocloud-yhtiöiden kastiin. Se ei tarjoa laajoja pilviekosysteemejä tai ohjelmistoalustoja kuten hyperskaalaajat, vaan keskittyy yhteen korkean marginaalin osa‑alueeseen – tekoälylaskentaan ja teknologisiin konesalipalveluihin
Neocloud-yhtiöt eivät tarjoa laajoja ekosysteemejä, vaan rakentavat infraa nimenomaan tekoälyn koulutukseen, mallien hienosäätöön ja inferenssiin eli tekoälyn käyttöön.
Viides teollinen murros on täydessä vauhdissa.
Lue myös tämä: Teknosijoittaja Anders Indset: Suuri tekoälymurros on vasta alussa
Kirjoittaja omistaa IREN-yhtiön osakkeita. Artikkeli ei ole suositus ostaa osakkeita. SalkunRakentaja ei anna sijoitusneuvoja.