Käsidesikielto EU:n pöydällä – Kemisti jyrähtää: ”Juominen saa jatkua”

Mahdollinen etanolikielto aiheuttaisi pahimmillaan riskin kansanterveydelle, sanoo desinfiointialan tuotekehityspäällikkö.

Maria Liljelund on huolissaan EU:n kaavailemasta muutoksesta. Berner

Bernerin tuotekehityspäällikkö, kemisti Maria Liljelund tyrmää kaavaillun muutoksen etanolin vaarallisuusluokitukseen. Berner valmistaa Suomessa monia desinfiointiaineita, kuten LV-käsihuuhteita.

Financial Times kertoi tiistaina, että EU harkitsee etanolin luokittelemista vaaralliseksi aineeksi, mikä tarkoittaisi käytännössä aineen kieltämistä. Etanoli on yleisin desinfiointiaineissa käytetty alkoholi, mikä johtaisi monien desinfiointiaineiden ja esimerkiksi käsidesien kieltoon.

Liljelund kertoo, että aihe on ajoittain noussut pinnalle ainakin parin vuosikymmenen ajan. Nyt asia on kuitenkin käsiteltävä, hän sanoo.

– Hirveä sotkuhan se on.

Ristiriitaista

Alkoholipohjaiset desinfiointiaineet ovat EU:ssa hyväksyttyjä ja turvallisia. Ne ovat myös Maailman terveysjärjestön (WHO) välttämättömien lääkkeiden listalla.

Viruksia on sekä vaipallisia että vaipattomia. Näistä vaipattomat ovat hieman hankalampia tuhota. Etanoli onkin desinfiointiaineina käytettävistä alkoholeista ainoa, joka tuhoaa vaipattomia viruksia. On olemassa muitakin aineita, jotka tuhoavat vaipattomia viruksia, mutta vaihtoehtoina pidettävät propanolit eivät niitä tuhoa.

Muun muassa nopeasti leviävä norovirus on vaipaton. Etanoli tehoaa sitkeämpiinkin taudinaiheuttajiin paremmin kuin muut alkoholipohjaiset aineet, kuten isopropanoli ja n-propanoli. Osa desinfioivista aineista jättää jäämiä ja aiheuttaa siten riskin sille, että mikrobit kehittävät resistenssin niitä vastaan. Etanoli on haihtuva aine, eikä siten aiheuta tätä riskiä.

Liljelundin mukaan mahdollinen muutos tietäisi huonoja uutisia kansanterveydelle.

– Ongelmia tulisi kansanterveyden, infektiotautien, mikrobilääkeresistenssin saralla, jos desinfiointi käytössä tehokkaaksi ja turvalliseksi osoittautuneella aineella kielletään.

Korona-aikaan etanolia käytettiin sen tehokkaan vaikutuksen ansiosta. Siitä olikin sen suosion takia ajoittain miltei pulaa. Liljelundin mukaan tämä näyttää paitsi aineen suosion, mutta myös sen tehokkuuden.

Liljelund huomauttaa, että asiassa on myös merkittävä ristiriita. Samaan aikaan kun etanolin desinfiointikäyttöä halutaan kieltää, ei asialla ole lainkaan vaikutusta alkoholipitoisiin juomiin. Alkoholin päihdyttävä vaikutus on etanolin ansiota.

– Juominen saa jatkua, koska kemikaalilaki ei koske elintarvikkeita, Liljelund sanoo.

Käsihuuhteiden etanolipohjaisuus on vaakalaudalla EU:n kemikaaliviraston työryhmän suosituksen takia. Tiina Somerpuro

Tuotantomuutoksia

Liljelund arvelee, että tuotantokustannukset tulisivat nousemaan, mikäli muutos tapahtuisi. Propanolit on kalliimpaa ja vaikeammin valmistettavissa. Tämä johtaisi luonnollisesti hintojen nousuun, mikä tietäisi lisäkustannuksia muun muassa terveydenhuollon alalla.

Liljelund huomauttaa, että propanolit ovat yhtä lailla vaarallisia sisäisesti käytettynä. Niiden vaarallisuutta ei ole kuitenkaan tutkittu samalla tasolla kuin etanolia.

– Propanolit eivät ole juotuna ainakaan turvallisempia kuin etanoli. Niiden vaarallisuudesta ei kuitenkaan ole samalla tavalla dataa saatavilla, koska propanolia ei juoda samalla tavalla kuin etanolia.

Liljelund arvelee, että poikkeuslupia olisi mahdollista saada, mikäli kielto astuisi voimaan. Poikkeuslupia onkin kaavailtu kiellon yhteyteen, mutta ne toisivat ylimääräisiä selvityksiä ja kustannuksia ja prosessit voivat venyä pitkiksi.

Tehokas ja uusiutuvista valmistettavissa

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) korostaa, että kieltopäätöstä ei ole vielä tehty. Asiasta päätetään marraskuun lopulla. Lopullinen päätös on kuitenkin Euroopan komission käsissä.

Liljelund korostaa, että EU:n aikeet ovat huolestuttavia. Hän kuitenkin ymmärtää kemikaalilakiin perustuen, miksi sen turvallisuutta on syytä pohtia. Paremmaksi vaihtoehdoksi hän kuitenkin näkisi, että päätöksessä punnittaisiin enemmänkin riskejä kuin itse vaarallisuutta. Etanolin riskit ovat matalat nyt tarkastelluissa käyttökohteissa.

– Tuotteita pitäisi arvioida riskin kautta siinä käyttökohteessa mihin sitä käytetään, eikä pelkästään kemikaalin vaaraominaisuuden perusteella.

Hän sanoo, että toistaiseksi aineen vaarallisuudesta ei ole esitetty uutta tietoa, vaan asia on päätynyt nyt käsittelyyn vuosien pompottelun jälkeen. Liljelund ei usko, että muutos astuisi ainakaan aivan sellaisenaan voimaan.

Hän huomauttaa, että etanolia voidaan valmistaa uusiutuvista lähteistä, kuten kasveista. Monet propanolit puolestaan valmistetaan fossiilisista raaka-aineista.

– Kielto olisi järjetön ja tekisi ihmisten elämästä todella vaikeaa, hän sanoo.