Kemijoen ylittävällä Suutarinkorvan sillalla on kaksi kilpailevaa käyttäjää: pohjoisen junat ja monikymmenpäinen törmäpääskyjoukko. Pääskyt ovat asettuneet taloksi rautatiesillan kivisten tukipalkkien koloihin, joista saumauslaasti on rapissut.
Väylävirastolle rovaniemeläisen sillan asuntokäyttö tuli yllätyksenä. Radan kunnossapidosta vastaava aluepäällikkö Niko Klasila kertoo, että pääsky-yhteisö huomattiin vasta, kun ensimmäisten tukipalkkien saumoja alettiin kesällä paikata.
– Vuosittain tehtävissä sillan kunnossapitotarkastuksissa lintuja ei ole huomattu. Toki se ei ollut tarkastusten pääfokuskaan.
Tarkempi kartoitus elokuun alussa paljasti ainakin 23 törmäpääskyn pesää vedessä seisovien välitukien kolosissa.
Saumaus sulkisi pääskyjen oviaukot, mutta junaliikenteen turvallisuuden kannalta vaihtoehtoja ei oikein ole.
– Saumat täytyy pitää kunnossa, jotta vesi ja eroosio ei pääse kuluttamaan sieltä saumojen välistä ja silta säilyy turvallisena käyttää.
Luonnonsuojelulaki kieltää pesän vahingoittamisen pesimäkauden ulkopuolella niiltä lajeilta, jotka käyttävät rakentamaansa pesää useina vuosina, kuten törmäpääskykin tekee.
Väylävirasto haki ja sai ely-keskukselta poikkeusluvan saumaukseen sillä ehdolla, että pääskyille järjestetään korvaava pesäpaikka.
Avaa kuvien katselu
Suutarinkorvan sillalla pesivien törmäpääskyjen määrää tutkittiin tarkemmin elokuun alussa. Tuolloin havaittiin ainakin 23 pesää. Kuva: Sanni Litjo / Ramboll OyHotellinikkari tuntee pääskyjen toiveet
Korvaavaksi pesäpaikaksi törmäpääskyt saivat varsinaisen huoneistohotellin, joka nostettiin paikalleen tällä viikolla. Halki Suomen kuljetetussa rakennuksessa on tilaa 40:lle pääskyparille.
Hotellin rakentanut Raimo Henriksson uskaltaa luvata, että asukkaat viihtyvät kyllä, kun ne keväällä palaavat pohjoiseen. Viisisenttisen oviaukon jälkeen lintu jatkaa puubetonista tunnelia pitkin hiekalla vuorattuun pesäkammioon.
– Sinne ne pääsevät rapsuttamaan pesäpaikkaa ja pehmustamaan sen heinillä. Se riittää niille. Ne toteavat, että tämä on pirun hyvä paikka.
Henriksson puhuu kokemuksesta. Pääskyt ovat asettuneet hotelleihin, joita hän on rakentanut pihamaalleen Sauvossa.
Se riittää niille. Ne toteavat, että tämä on pirun hyvä paikka.
Raimo Henriksson, pesähotellin rakentaja
Henriksson on viehtynyt eloisiin ja ihmisläheisiin lintuihin, joista on myös hyötyä. Viime vuonna pääskyjä oli hänen mukaansa pihapiirissä niin paljon, että kesäasunnon ovea saattoi huoletta pitää auki läpi kesän.
– Ei tarvinnut kertaakaan heiluttaa kärpäslätkää, pääskyt söivät kaikki kärpäset. Ne hoitivat hyönteistorjunnan minun puolestani.
Törmäpääsky on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Bird Lifen arvion mukaan pesimäkanta on kutistunut 75 prosenttia 40 vuodessa.
Lapissa törmäpääskyjä on kuitenkin enemmän kuin Henrikssonin kotiseudulla Varsinais-Suomessa.
Rovaniemeläinen lintumies Ismo Kreivi muistelee nähneensä törmäpääskyjä Kemijoen rantatörmillä paljonkin 2000-luvun alussa. Rautatiesillan asuinkäytöstä hän kuuli vasta tänä kesänä.
– Olisivatko rantatörmät niin heinittyneet, että siellä ei voi enää pesiä, Kreivi miettii.
Lapin ely-keskuksellakaan ei ole tietoa, milloin pääskyt ovat sillan tukipylväisiin asettuneet.
Kymmenet silta- ja tiehankkeet vaativat poikkeuslupaa
Lappilainen rautatiesilta ei ole ainoa paikka, jossa pääskyt ovat pakottaneet rakennushankkeita ottamaan aikalisän.
Tervapääskyjen pesiä on löytynyt purettavien tai julkisivuremonttien alla olleiden talojen ilmastointiputkista ja törmäpääskyjen pesiä soranottopaikoilta. Joskus pääskyt ovat tehneet pesänsä tehdashalliin.
Avaa kuvien katselu
Törmäpääsky on Suomessa erittäin uhanalainen. Kanta on vahvin Lapissa,. Kuva: Risto Puranen / Yle
Poikkeusluvan rauhoitettujen lintujen pesien tuhoamiseen antaa Varsinais-Suomen ely. Usein kyse on nimenomaan pääskyistä. Ylitarkastaja Robin Ramstedtin mukaan keinopesien asentamista vaaditaan, jos vaihtoehtoisia pesäpaikkoja ei muuten ole alueella riittävästi.
Keinopesä voi törmäpääskyn tapauksessa olla rakennettu hiekkatörmäkin, mutta monesti se on ollut Raimo Henrikssonin nikkaroima asumus. Uusi asunto on saattanut olla niin yksiö, kolmen pesän rivitalo kuin 60-paikkainen hotellikin
Ramstedtin mukaan tie- ja siltahankkeisiin liittyviä ja rauhoitettuja lintuja koskevia poikkeuslupia tulee vuodessa yhdestä viiteen. Hakemusmäärä nousee kymmeniin, kun huomioidaan muutkin lajit, vaikkapa liito-oravat.
Niko Klasila on työskennellyt muutaman vuoden Väylävirastolla eikä ole aiemmin joutunut ratkomaan eläinten asuntotarpeita.
Suutarinkorvan sillalla paikkaustöitä on jatkettu sen jälkeen, kun törmäpääskyt lähtivät muuttomatkalle kohti Afrikkaa ja pesät tyhjenivät.
Työt jatkuvat todennäköisesti vasta vuoden kuluttua syksyllä, kun linnut ovat lähteneet jälleen talveksi etelään ensimmäisen hotellikesänsä jälkeen.