Karibianmeri|Trumpin hallinto keskittää sotavoimiaan lähiseudun uhkia vastaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain puolustusministeriö on lähettänyt Karibianmerelle maailman suurimman sotalaivan, lentotukialus USS Gerald R. Fordin.
Presidentti Donald Trumpin hallinto keskittää voimiaan Latinalaiseen Amerikkaan ja painostaa erityisesti Venezuelan diktaattoria Nicolás Maduroa.
Yhdysvallat on siirtämässä strategista painopistettään kaukomailta läntiselle pallonpuoliskolle, mikä muistuttaa historiallista Monroen oppia.
Yhdysvaltain puolustusministeriö komensi perjantaina lentotukialuksensa USS Gerald R. Fordin laivasto-osastoineen siirtymään Välimereltä Karibianmerelle.
Se on maailman kaikkien aikojen suurin sotalaiva, joka pystyy kuljettamaan noin 75:tä lentokonetta ja noin 4 500:aa sotilasta.
Yhdysvalloilla on Karibianmeren eteläosassa jo entuudestaan poikkeuksellisen kookas laivue: kahdeksan sotalaivaa, ydinsukellusvene ja noin 6 500 sotilasta. Lisäksi alueelle on tuotu kymmenen F-35-hävittäjää.
Viime viikkoina laivue on pommittanut väitettyjä huumesalakuljettajien veneitä ja paineistanut Venezuelan diktaattoria Nicolás Maduroa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto, etenkin kuubalaistaustainen ulkoministeri Marco Rubio, ajaa Maduron syrjäyttämistä yhä voimakkaammin.
Sosialistipuolueen Maduro takertui valtaan väärentämällä viime vuoden vaalituloksen, ja häntä vastaan on nostettu rikossyytteet huumeiden salakuljetuksen valjastamisesta Yhdysvaltoja vastaan.
Venezuelan diktaattori Nicolás Maduro kampanjoi Caracasissa 12. lokakuuta. Kuva: Leonardo Fernandez Viloria / Reuters
Voimannäyttö Karibialla ei silti ole suunnattu pelkästään Venezuelaa vastaan, vaan Yhdysvallat siirtää nyt tietoisesti strategista painopistettään kaukomailta ”takapihalleen” Latinalaiseen Amerikkaan.
”Palautamme kaivatun katseen uhkien torjumiseen läntisellä pallonpuoliskolla”, Trump sanoi syyskuun lopussa 800 kenraalille ja amiraalille. Heidät oli poikkeuksellisesti kutsuttu kokoon asemapaikoista ympäri maailmaa merijalkaväen Quanticon-tukikohtaan pääkaupunki Washingtonin laitamille.
Puolustusministeri Pete Hegseth on puolestaan hokenut, että ”Amerikka etusijalla tarkoittaa Amerikkoja etusijalla”.
Politico-lehti uutisoi jo syyskuun alussa, että luonnos Yhdysvaltain uudesta puolustusstrategiasta kääntää katsetta Kiinasta ja Venäjästä kotimaan ja lähialueiden suojeluun.
Esimakua tästä ajattelusta saatiin heti Trumpin kauden alussa, kun hän puhui Panaman kanavan, Grönlannin ja Kanadan saattamisesta Yhdysvaltain haltuun.
F-18-hävittäjiä Gerald R. Ford -aluksella marraskuussa 2022. Kuva: Finnbarr Webster / Getty Images
Trump on luvannut pitää Yhdysvaltain asevoimat visusti erossa kaukaisista sodista, mutta ilmeisesti hänen kannattajillaan riittää ymmärrystä operaatioille lähimaissa.
Brittilehti The Economistin ja Yougov-tutkimusyhtiön tuoreessa kyselyssä 74 prosenttia republikaaneista ja 82 prosenttia Trumpia viime vaaleissa äänestäneistä hyväksyi venepommitukset Karibialla.
”Tämä on Lähi-idän-juttuja paljon helpompi myydä Amerikka ensin -leirille”, Trumpin entinen strategi Steve Bannon arvioi sanomalehti The Wall Street Journalille (WSJ).
Kaikki tämä näyttää paluulta Monroen oppina tunnettuun ulkopolitiikan doktriiniin, jonka määritteli Yhdysvaltain viides presidentti James Monroe vuonna 1823. WSJ:n mukaan jotkut hallinnon viranomaiset puhuvatkin nykyään ”Donroen opista” Donald Trumpin mukaan.
Alkujaan Monroen oppi tarkoitti, että Yhdysvallat vastusti Euroopan maiden sekaantumista vanhojen Amerikkojen-siirtomaidensa asioihin, mutta myöhemmin Yhdysvallat perusteli sillä omia väliintulojaan saadakseen Latinalaisen Amerikan maihin mieleisensä johtajat. Kylmän sodan aikana tämä merkitsi tyypillisesti oikeistopuolueiden ja sotilasjunttien tukemista. Näissä pyrkimyksissään Yhdysvallat turvautui sekä sotilaallisiin väliintuloihin että ulkomaantiedustelu CIA:n salaisiin toimiin.
Tällä kertaa Trump on valtuuttanut CIA:n peiteoperaation Venezuelassa täysin avoimesti.
Sotilaita USS Gerald R. Ford -aluksella Naton Neptune Strike 25 -harjoituksissa Oslossa syyskuussa. Kuva: Federico Gambarini / dpa
Historioitsija Joseph Ledford kalifornialaisesta Stanfordin yliopistosta varoitti vastikään brittilehti The Financial Timesin haastattelussa, että Yhdysvaltain johdon tulisi ottaa opikseen aiempien väliintulojen odottamattomista seurauksista.
Latinalaisen Amerikan asioihin sekaantuneet presidentit ”eivät ymmärtäneet tai kunnioittaneet väliintulojen pitkän tähtäimen vaikutuksia, ja heidän seuraajiltaan vaadittiin valtavasti työtä vahinkojen korjaamiseksi”.
Historian taakasta huolimatta Trumpin hallinto paineistaa nyt useita alueen maita samanaikaisesti paitsi sotilaallisesti myös taloudellisen kiristyksen ja uusien pakotteiden avulla.
Väitettyjen huumeveneiden pommitukset ovat laajentuneet Kolumbian edustalle ja Karibianmereltä myös Tyynenmeren puolelle. Perjantaina Yhdysvallat asetti pakotteita Kolumbian vasemmistolaista presidenttiä Gustavo Petroa vastaan, koska Trump syyttää tätä huumebisneksen tukemisesta.
Viime viikolla uutistoimisto Reuters kertoi, että Yhdysvallat on mitätöinyt yli 50 meksikolaisen poliitikon ja viranomaisen viisumin, koska se on tyytymätön Meksikon hallinnon toimiin huumekauppaa vastaan.
Yhdysvallat on määritellyt Latinalaisen Amerikan huumekartelleja terroristijärjestöiksi, millä se oikeuttaa iskunsa epäiltyjä huumeveneitä vastaan ja mahdollisesti tulevia iskujaan Venezuelan ja jopa Meksikon maaperälle.
Brasiliaa Trump rankaisi 50 prosentin tuontitulleilla, koska oikeistolainen edellinen presidentti Jair Bolsonaro saatettiin tuomiolle vallankaappausjuonistaan. Hän tosin joutui toteamaan, että Brasilian oikeuslaitos ei taipunut uhkailun edessä, ja lämmittelee tätä nykyä välejään vasemmistolaiseen presidenttiin Luiz Inácio Lula da Silvaan.
Argentiinalta Trump panttaa talousapua, jotta argentiinalaiset äänestäisivät valtapuoluetta kongressivaaleissa presidentti Javier Milein oikeistolaisen politiikan jatkumiseksi.
Sunnuntaina nähdään, mitä argentiinalaiset tästä kaikesta sanovat.
USS Gerald R. Ford- lentotukialus oli ankkurissa Palman edustalla Espanjassa lokakuun alussa. Kuva: Clara Margais / DPA