Ensi yönä kello 4 siirretään jälleen kelloja. Nyt palataan talvi- eli normaaliaikaan, jolloin kelloja siirretään tunti taaksepäin.
Siirtelystä seuraa uni- ja valverytmin häiriintymistä, joillekin ihmisille jopa vakavia terveysriskejä.
Kellonsiirtoa seuraavina päivinä myös riskit liikenneonnettomuuksiin ovat koholla.
Kellojen siirtelyn hyödystä ei myöskään ole näyttöä.
Miksi kellojen siirtelyä kuitenkin jatketaan kaksi kertaa vuodessa vuodesta voiseen? Eikö Suomi voisi luopua siirtelystä?
EU-maat eivät voi yksi luopua siirtelystä, koska asiasta säädetään EU:n kesäaikadirektiivissä. Siksi kansallinen päätös ei onnistu.
Kellojen siirtäminen edellyttäisi kesäaikadirektiivin kumoamista, josta päätöksen tekisivät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.
Jotain on kuitenkin tehty. Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta ja esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021.
Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä.
Kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa, mikä on edellytys EU:n neuvoston käsittelylle. Asian käsittely neuvostossa on toistaiseksi pysähtynyt eli päätöksenteko on jäänyt jumiin EU:n työlistan pohjalle.
Suomalaispoliitikot ovat usein toivoneet vauhtia EU:n päätöksentekoon.
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ehdotti kesäajasta luopumista jo vuonna 2016.
– Sipilän (kesk.) hallituskaudella Suomi oli yksi aktiivisimmista maista, jotka halusivat lopettaa siirtelyn. Asia pysähtyi EU-neuvostoon, sillä jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, valitaanko pysyväksi kesä- vai talviaika, hän totesi perjantaina Keskisuomalaiselle.
Talviajassa pysymistä toivoivat pohjoiset ja itäiset jäsenmaat, kun taas kesäaikaa tavoittelivat Etelä- ja Länsi-Eurooppa.
STT kertoi perjantaina Euroopan parlamentin jäsenen Maria Guzeninan (sd.) arvostelleen Suomen toimettomuutta siirtelyn lopettamista koskevassa päätöksenteossa.