Pääkirjoitus|Sunnuntain vaaleissa nähdään, luottavatko argentiinalaiset edelleen kiisteltyyn presidenttiinsä Javier Mileihin.
Argentiinassa pidetään sunnuntaina vaalit, joita seurataan maailmalla poikkeuksellisella mielenkiinnolla. Parlamenttivaaleista on tulossa kansanäänestys kiistellyn presidentin Javier Milein talouspolitiikasta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on sotkeutunut vaaleihin kyynärpäitään myöten, sillä hän on luvannut Argentiinalle 20 miljardia dollaria – mutta ainoastaan sillä ehdolla, että argentiinalaiset antavat tukensa Mileille, jota Trump on kutsunut omaksi suosikkipresidentikseen.
Trumpin tuki voi kääntyä Mileitä vastaan, sillä Argentiinassa on huonoja kokemuksia pohjoisamerikkalaisten gringojen vehkeilyistä. Hermoja kiristää se, että Trump on alkanut painostaa Panamaa, Venezuelaa, Kolumbiaa ja muitakin alueen valtioita. Julkisuudessa puhutaankin jo entisen Monroen opin paluusta ”Donroen oppina”.
Maailman rikkaimpiin maihin aikoinaan kuulunutta Argentiinaa on siunattu loistavilla jalkapalloilijoilla mutta piinattu surkeilla poliitikoilla. Oikeistolaiset ja vasemmistolaiset presidentit ovat vuorotellen käyneet epäonnistumassa maan talouden pelastamisessa.
Argentiina on elänyt kroonisessa velkakierteessä, jossa ryhtiliikkeet, repsahdukset, pikavipit ja romahdukset ovat seuranneet toisiaan. Milein tullessa valtaan inflaatio oli 211 prosenttia vuodessa, mikä teki arjesta lähes mahdotonta.
Toivottomassa tilanteessa argentiinalaiset päätyivät epätoivoiseen ratkaisuun eli anarkokapitalistisen Kenraali Ancapin supersankariasussa esiintyneeseen taloustieteen professoriin, joka riehui kampanjantilaisuuksissaan moottorisahan kanssa. Milei lupasi nujertaa inflaation, leikata hallintoa ja panna la Castana tunnetun poliittisen eliitin polvilleen.
Presidenttinä Milei panikin tuulemaan, muttei aivan niin hurjasti kuin oli luvannut. Hänen leikkauksensa loivat uskoa talouden tulevaisuuteen, rohkaisivat kansainvälisiä rahoittajia ja hidastivat inflaatiota 30 prosenttiin vuodessa. Vielä tämän vuoden alussa selvästi yli puolet argentiinalaisista kannatti Mileitä.
Globaalissa kulttuurisodassa radikaalikonservatiivit riensivät suitsuttamaan Mileitä omana miehenään. ”Yhteinen nimittäjä epäonnistuneille valtioille ja instituutioille on henkinen sairaus nimeltä woke-ideologia”, Milei julisti viime tammikuussa Davosin talousfoorumissa.
Monista oikeistopopulisteista Milei poikkeaa kuitenkin siinä, että hänen anarkisminsa näyttäytyy vastenmielisyytenä paitsi sosialismia myös muuta autoritaarisuutta kohtaan. Siksi hän on esimerkiksi lähettänyt Ukrainalle taisteluhelikoptereita.
Milein karisma on perustunut hänen lievästi sanottuna erikoiseen persoonaansa. Perheetön presidentti on kutsunut tärkeimmiksi neuvonantajikseen sisartaan, isoäitiään ja Jumalalta viestejä välittäviä koiriaan.
”
Moottorisahan pitää pyöriä.
On vaikea sanoa, miten tosissaan tällaiset puheet pitäisi ottaa. Ne voi tulkita joko mielenterveyskirjon ilmiönä tai yksinkertaisesti välinpitämättömyytenä perinteisiä käytösnormeja kohtaan. Kannattajille outous todistaa, että johtaja on erilainen kuin vanhat poliitikot.
Tähän poliittiseen tyyliin kuuluu jatkuva voittaminen. Moottorisahan pitää pyöriä. Milein suosio on kuitenkin kääntynyt laskuun. Sitä selittävät muun muassa presidentin tahriintuminen kryptovaluuttahuijauksessa sekä tämän sisareen liittyvä korruptiotutkinta. Milei on alkanut näyttää vanhalta poliitikolta uusissa trikoissa.
Samalla Milein valttina toiminut ulkopuolisuus on alkanut näyttää poliittiselta osaamattomuudelta. Presidentin puolueen tappio alkusyksyn paikallisvaaleissa horjutti haurasta luottamusta presidentin talouspolitiikan jatkuvuuteen. Juuri se pakotti Milein vippaamaan Trumpilta 20 miljardia.
Ellei Milein puolue saa sunnuntain vaaleissa vähintään kolmannesta paikoista, parlamentti voi alkaa käyttää valtaa presidentin yli.
Se tarkoittaisi luultavasti paluuta entiseen menoon, jossa Argentiinan talouden ongelmia ei ratkaistaisi moottorisahalla, mutta eipä niitä taidettaisi ratkaista millään muullakaan.