Diwali-juhlaan kuuluu tanssia, musiikkia ja hyvää ruokaa.

Avaa kuvien katselu
Tanssinopettaja Jayanthi Radhakrishnan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Intialaiset ja intialainen kulttuuri näkyvät yhä enemmän paitsi pääkaupunkiseudun katukuvassa, myös tapahtumissa.
Äskettäin Espoon Kivenlahden Hybridiarena Hypellä järjestettiin tärkeä hindujuhla Diwali, joka keräsi paikalle tuhansia vieraita ja yli 250 esiintyjää.
Diwalin ydinsanomaan kuuluu hyvän voitto pahasta. Jumalia voi hindulaisen ajattelun mukaan palvoa myös kotona, koska jumalat ovat läsnä kaikkialla.

Avaa kuvien katselu
Fusia Performing Arts -tanssikoulun perustaja Gayathri Menonin tanssipartnerina… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…toimii tytär Agna, joka esittää hindulaisuuden yhtä tunnetuinta jumaluutta eli Krishnaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Gayathri Menon sekä tyttäret Agna ja Athena. Athenan kullanvärinen asu on nimeltään Kerala sari, ja se on peräisin eteläisen Intian Keralan osavaltiosta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Diwalissa on tarjolla myös maukkaita intialaisia leipomuksia… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…joita tässä kauppaa The Snack Cartia pyörittävä perhe Israni. ”Suomessa on ollut mukavaa, eikä tänne ole ollut vaikeaa asettua. Tästä kertoo sekin, että kun käymme ulkomailla, ajattelemme usein sitä, milloin palaamme taas kotiin eli Suomeen”, Aprajita Israni (keskellä) kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Helsingissä sijaitseva International School of Music tarjoaa lauluopetusta niin klassiseen intialaiseen kuin Bollywoodin tyyliinkin. Koulussa opettava Ujjainee Ghosh on alun perin kotoisin itäisen Intian jättimetropolista Kolkatasta, joka aiemmin tunnettiin nimellä Kalkutta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Hyvin perinteistä Diwali-dekoraatiota: valoa, kukkia ja vettä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Alkuiltapäivästä tapahtumassa on vielä väljää, myöhemmin ihmismassoja kerääntyy paikalle riittämiin – joskaan ei ihan Mumbain mittakaavassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Lotus Bhangra Crew -ryhmä esittää punjabilaista bhangra-tanssia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Lotus Bhangra Crew -ryhmän Amrat Chi Chandoo on pukeutunut miesten perinteiseen punjabilaisasuun. ”Olen asunut Suomessa neljä vuotta ja tanssiminen on väylä pitää yhteyttä omaan kulttuuriini”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Intialaisiin tanssiesityksiin kuuluu oleellisena osana pikkutarkka visuaalisuus, joten myös kasvojen on oltava tip top. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Ei siis ihme, että esiintymislavan takana käy kova kuhina. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Suomessa toimii myös useita suomalaisten perustamia, intialaista tanssikulttuuria edustavia ryhmiä. Turkulainen Nach Baliye esittää rajasthanilaisia kansantansseja. Nimi viittaa myös intialaiseen televisiosarjaan, jossa julkkikset tanssivat. ”Meitä kiinnostaa tässä värit, kulttuuri ja rytmi. Asumme on tehty käsityönä Rajasthanissa”, Sanna Soni (vasemmalla edessä) kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Emma Vironmäki ja chari-ruukku, joka keikahtelee pään päällä enemmän tai vähemmän vaarallisesti tanssiaskelten tahtiin. Nach Baliye on ainoa suomalainen ryhmä, joka tekee chari-tanssia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kankaan kimallusta ja taidokkaita yksityiskohtia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Sekä yleisön että tanssijoiden joukossa näkyy toinen toistaan taidokkaampia hiuslaitteita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Intia ja kriketti kuuluvat tiiviisti yhteen. Kriketti on maailman toiseksi suosituin urheilulaji jalkapallon jälkeen. Tätä selittää Intian väkiluku, joka on tällä hetkellä 1,45 miljardia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Vantaalla sijaitseva Playbox-sisäurheilutila on aloittanut tänä vuonna yhteistyön Cricket Finlandin kanssa. ”Kriketti voi Suomessa hyvin. Pelaajien määrä kasvaa ja kansainvälistä huomiotakin on saatu”, Playboxin perustajiin kuuluva Ruhel Ali kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kriketti kiinnostaa etenkin tapahtuman nuorempaa kävijäkuntaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Suomi-Intia-Seuran puheenjohtaja Shefali Arora ja lämminhenkinen kohtaaminen pienokaisen kanssa. Suomi-Intia-Seura täyttää 75-vuotta. Kuva: Jussi Mankkinen / YleKatso tästä Shefali Aroran haastattelu. 
Avaa kuvien katselu
Intialaiseen estetiikkaan kuuluvat värit ja kimallus. Huomaa käden ristikkomainen hennakoristelu. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Happy Feet -tanssiryhmän tunnusmerkkeihin kuuluvat auringonkukat ja aurinkolasit. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tässä ryhmä esiintymislavalla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Priyanka Nevewanin mukaan poojasi ansaitsee muutakin kuin kukkia. Poojalla (tai pujalla) tarkoitetaan hindurituaalia, jossa jumalille uhrataan vaikkapa kukkia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Niinpä Nevewan tekee käsityönä tällaisia astioita ja muita koristeita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Viiden tanssijan poseeraus. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Klassiseen intialaiseen tanssikulttuuriin kuuluu myös jalkojen koristelu. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Sama hindulainen pyöreä mehandi-symboli, joka tuo hyvää terveyttä, toistuu tanssinopettaja Jayanthi Radhakrishnanin kämmenessä. Asento taas symboloi Shiva-jumalaa. ”Nuoria saamme tanssin pariin ottamalla mukaan ajankohtaisia sosiaalisia teemoja”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Salangai Oli -tanssiryhmän nuoria. Tamilinkielinen termi viittaa kulkusiin, jotka helisevät tanssiessa. Kuvassa ryhmän opettajan lisäksi Ishanth RK, Shreenidhi, Yashwant ja Vaishnavi. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tapahtumassa on välillä ruuhkaa. Suomi-Intia-Seuran mukaan intialaisia asuu Suomessa jo yli 30 000. Määrä on kasvanut nopesti muutaman vuoden aikana, ja Suomeen on muuttanut myös Intian muslimiväestöä. Kuva: Jussi Mankkinen / YleTähän väliin hieman modernimpaa otetta. Katso tästä, kun Maranamass-ryhmä tulkitsee KAJn Bara Bada Bastua intialaisittain. 
Avaa kuvien katselu
Tapahtumassa mainostetaan myös Sri Mata Amritanandamayi Deviä eli Äiti Ammaa, joka on tulossa jälleen Suomeen halaamaan ihmisiä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Nuoria tanssijoita seuraamassa muiden esityksiä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Käsillä tehtävät symboliset eleet ja liikkeet eli mudrat ovat tärkeä osa intialaista kulttuurista viestintää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tanssija ja esiintymisen iloa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tapahtuman yleisöpaljoutta loppuillasta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Diwali-juhla päättyy Valosirkus Spektrin showhun. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle